Japanin YK-kypsyys epäilyttää

Japani kampanjoi täyttä höyryä saadakseen pysyvän jäsenen paikan YK:n turvallisuusneuvostossa. Moni asiantuntija epäilee kuitenkin Japanin kypsyyttä vastuulliseen tehtävään.

Japani on Intian, Brasilian ja Saksan kanssa esittänyt turvaneuvoston jäsenmäärän nostamista 15:stä 25:een. Samalla mainitut maat - sekä kaksi Afrikan valtiota - saisivat pysyvän jäsenyyden.

Nykyisin pysyviä jäseniä on vain viisi: Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat.

Tokio on evästänyt kaikki maailmalla olevat noin 120 suurlähettilästään etsimään isäntämaidensa tukea Japanin pyrkimykselle. Suomi esimerkiksi on jo luvannut tukensa Japanille.

Turvallisuusneuvoston tärkein tehtävä on ylläpitää rauhaa ja turvallisuutta maailmassa. Toin Yokohama -yliopiston tutkija Koichi Ishiyama epäilee, ettei Japani ole kypsä tähän monestakaan syystä.

Toisen maailmansodan jälkeen laadittu Japanin perustuslaki kieltää voimankäytön konfliktien ratkaisussa, ja maa on muutenkin pitänyt hyvin matalaa profiilia kansainvälisessä politiikassa, Ishiyama sanoo.

Hän jatkaa, että japanilaiset eivät ole järin kiinnostuneita kansainvälisistä kysymyksistä ja japanilainen yhteiskunta pitää ulkomaalaiset kernaasti käsivarrenmitan päässä.

"Japanin pyrky pysyvään jäsenyyteen on tarkoitettu lujittamaan entisestään sen Yhdysvaltoja tukevaa ulkopolitiikkaa, joka puolestaan silottaisi sille tien suurvaltojen rinnalle", Chuo-yliopiston professori Takashi Inoguchi arvioi.

Myös Aichi-yliopiston Ichiro Kawabe katsoo, että Japanin raskas riippuvuus Yhdysvalloista vahvistaisi USA:n asemaa YK:ssa.

"Tällä suhteella on tärkeitä maailmanlaajuisia seurauksia 21. vuosisadalla", hän ennustaa.

Japani tarvitsee pysyvän jäsenyytensä tueksi kaksi kolmasosaa YK:n 191 jäsenvaltiosta. Senkin jälkeen hankkeen voi kaataa yhden pysyvän jäsenen veto. Se voi tulla Kiinalta, joka kantaa yhä Japanille kaunaa vuosien 1931-1945 miehityksestä ja sodasta.