Kansalaisjärjestöt ovat tyytymättömiä EU:n uuteen veronkierron vastaiseen direktiiviin. Jäsenmaat pääsivät sopuun direktiivistä virallisesti eilen.

"Direktiiviin jätetyt porsaanreiät mahdollistavat sen, että suuryrityksillä on edelleen mahdollista siirtää varoja matalan verotuksen maihin", totea Kepan vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntija Lyydia Kilpi järjestön verkkosivuilla.

Direktiivin tarkoituksena on vähentää yritysten harjoittamaa veronkiertoa EU:n alueella. Siihen sisältyy korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, maastapoistumisverotus, yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva lainsäädäntö sekä niin sanottu hybridisääntö, jolla tarkoitetaan verokohteluiden eroavaisuuksia.

Finnwatchin mukaan direktiivi on hampaaton kompromissi. Järjestön mukaan esimerkiksi väliyhteisösäännös antaa EU:n omille yritysverokeitaille mahdollisuuden jatkaa haitallista verokilpailua. Se kritisoi myös sitä, että direktiivi sallii alle kolmen miljoonan euron korkokulujen vähentämisen.

"Monelta osin vesitetty direktiivi uhkaa viedä pohjaa pois EU:n, OECD:n ja YK:n aggressiivisen verosuunnittelun vastaiselta kamppailulta. Verokilpailusta hyötyvien maiden sekä suuryritysten edut on jälleen asetettu yleisen edun edelle", sanoo tutkija Lauri Finér järjestön tiedotteessa.

Jäsenmaat voivat halutessaan säännellä yrityksiä myös tiukemmin kuin direktiivi edellyttää.

"Käytäntö on kuitenkin viime aikoina osoittanut, että todellista tahtoa veronkierron hillitsemiseen ei ole", Kilpi toteaa.

Euroopan komissio antoi ehdotuksensa direktiivissä tammikuussa, mutta valtionvarainministerit eivät päässeet ehdotuksesta aiemmin sopuun. Nyt kyseessä on kompromissi, joka poikkeaa jonkin verran tammikuun esityksestä. Suomi on kompromissin kannalla ja oli sitoutunut direktiivin noudattamiseen, kertoo valtiovarainministeriö.