Kahvijätit perustamassa kahvinviljelyyn eettistä koodistoa

Kahvijättien aloite ei puutu alan polttavimpaan ongelmaan

Neljä kahvijättiä – Nestlé, Sara Lee, Tchibo ja Kraft – ovat kertoneet julkisuudessa perustavansa kahvinviljelyalalle vapaaehtoisen eettisen koodiston. Sillä pyritään parantamaan kahvinviljelijöiden ja alan työntekijöiden elinoloja kehitysmaissa sekä kiinnittämään huomiota viljelyn ympäristöseikkoihin. Kahviyhtiöiden ilmoituksen mukaan koodiston avulla pureudutaan muun muassa alaa vaivaavaan lapsityövoimaongelmaan.

Reilun kaupan edistämisyhdistys toteaa, että kahvijättien aloite on alalle erittäin tervetullut. "On hienoa, että alan toimijat lopultakin reagoivat ja pyrkivät ratkomaan kahvialaa vaivaavia ongelmia. Reilun kaupan järjestelmä on pitänyt näitä asioita esillä jo yli 15 vuoden ajan", Reilun kaupan edistämisyhdistyksen projektipäällikkö Tuulia Syvänen toteaa.

Samalla Reilun kaupan edistämisyhdistys muistuttaa, että aloitteen jatkon kannalta on ensisijaisen tärkeää tietää, kuinka yhtiöt aikovat järjestää koodistolle ulkopuolisen, puolueettoman valvonnan.

"Kuluttajan kannalta on tärkeää, että hän tietää ostamansa kahvin alkuperän ja sen, onko se tavallista eettisemmin tuotettua vai ei. Kahviyhtiöiden alulle panemasta koodistosta ei käy ilmi kuinka suurta osaa tuotannosta se koskee", Syvänen sanoo.

Kahvialan suurin ongelma ovat liian alhaiset tuottajahinnat

Reilun kaupan edistämisyhdistys haluaa muistuttaa, että kahvijättien aloite ei puutu millään tavoin kahvialan polttavimpaan kysymykseen eli hintakriisiin. Kahvin maailmanmarkkinahinta on ollut 2000-luvun alkuvuodet historiallisen alhaalla, eikä viljelijöiden saama korvaus riitä läheskään aina kattamaan kaikkia viljelyn aiheuttamia kustannuksia. Miljoonat kahvinviljelijät kärsivät hintakriisin takia kasvavasta köyhyydestä ja jopa nälänhädästä on raportoitu muun muassa Guatemalassa, Nicaraguassa ja Afrikan sarvessa. Kahvialoitteet eivät aloitteellaan puutu millään tavoin kahvin hinnoitteluun.

Tavallisen kahvin maailmanmarkkinahinta on viime kuukausina liikkunut 70–85 US-sentissä. Alhaimmillaan hinta kävi vuonna 2001, jolloin se painui reilusti alle 50 senttiin. Reilun kaupan takuuhinta kahvipaunalle on 126 US-senttiä, ja luomutuotannosta maksetaan 15 senttiä lisäkorvausta. Reilun kaupan takuuhinnan määrittelyssä on otettu huomioon tuotanto- ja elinkustannukset. Lisäksi koko takuuhinta maksetaan suoraan tuottajayhteisöön. Sen sijaan kahvin maailmanmarkkinahinnasta kanavoituu viljelijälle vain osa, koska lukuisat paikalliset välittäjät ottavat siitä oman osuutensa.

Reilun kaupan takuuhinta kattaa viljelijälle tuotannon aiheuttamat kustannukset ja takaa perheelle kohtuullisen toimeentulon. Reilun kaupan viljelijät ovatkin selvinneet meneillään olevasta kahvikriisistä huomattavasti paremmin kuin muut kahvinviljelijät. Tämän totesi muun muassa Maailmanpankki syksyllä 2003 julkaisemassaan selvityksessä.

Reilun kaupan järjestämässä kiinnitetään huomiota myös siihen, että tuottajayhteisöt pystyvät jatkuvasti kehittämään elinolojaan. Järjestelmässä maksetaan yhteisöille erityistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu sosiaalisiin projekteihin. Yhteisöt ovat lisän avulla hankkineet kyliinsä muun muassa koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Reilun kaupan kahvi on ollut Suomessa myynnissä 5 vuoden ajan. Kehitysmaiden viljelijät ovat saaneet Suomessa myydystä Reilun kaupan kahvista tähän mennessä lisätuloja yhteensä 740 000 euroa. Kaiken kaikkiaan Suomesta on kanavoitunut kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille Reilun kaupan tuotteiden myynnistä lisätuloja yli 3,5 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Tuulia Syvänen 044 287 5400, tiedottaja Heidi Korva 044 287 5401. www.reilukauppa.fi