Kaivosyhtiöille taas vapaat kädet Intiassa

(IPS) -- ) Laitonta kaivostoimintaa koskeva valtakunnallinen tutkimus keskeytettiin Intiassa ennen valmistumistaan. Tutkimus ehti johtaa louhintakieltoon kahdessa osavaltiossa ja eräiden korkea-arvoisten poliitikkojen pidätyksiin.

"Kaivosyhtiöt jyräsivät hallituksen. Tutkimus lopetettiin, koska poliitikkojen ja yhtiöiden yhteyksistä paljastui liikaa epämiellyttäviä totuuksia", South Asian Dialogues on Ecological Democracy -ajatushautomon Vijay Pratap sanoo.

Tuomari M.B. Shahin tutkimuskomissio nimitettiin marraskuussa 2010 selvittämään raudan ja mangaanin louhinnan laittomuuksia ja kaivosalan rahaliikennettä vuosina 2006–2010.

Paljastuneet rikokset liittyvät metsien luvattomaan mylläämiseen, lahjontaan, valtion rojaltien kavaltamiseen, ympäristötuhoihin ja alkuperäisheimojen häätöihin.

Kaivoksia suljettiin

Shahin komission raportit ehtivät johtaa maan suurimpien rautamalmikaivosten sulkemiseen Karnatakan ja Goan osavaltioissa.

Tutkimukset Chhattisgarhin, Maharasthran ja Madhya Pradeshin osavaltioissa jäivät pahasti kesken, ja komission mielestä hallitus keskeytti sen työn aiheettomasti.

Selvitys paljasti, että Goassa toimi 90 rautakaivosta ilman vaadittuja ympäristölupia. Hallitus määräsi syksyllä 2010 kaikki Goan kaivokset tilapäiseen toimenpidekieltoon ja perui kaikki toimiluvat. Alue tuotti yli puolet Intian viemästä rautamalmista ennen kieltoa, joka on yhä voimassa.

Valvonta laiminlyötiin

Komission seuraavan raportin mukaan valtio laiminlöi valvonnan tahallaan, mistä seurasi laittomuuksia ja tulonmenetyksiä. Ne voivat yksin Goassa nousta yli neljään miljardiin euroon.

Goan kaivosasioista vastannut virkamies Arvind Lolienkar sai potkut syytettynä laittomuuksiin osallistumisesta.

Myös Karnatakan vastaava virkamies M.E. Shivalinga Murthy ja kuusi hänen alaistaan pantiin syytteeseen laittomien kaivoslupien myöntämisestä.

Karnatkan entinen matkailuministeri Janardhana Redd päätyi vankilaan, sillä hän omisti väärin perustein lupia saaneen kaivosyhtiön.

Yhtiöt sanelevat

Paljastukset johtivat siihen, että korkein oikeus kielsi kaivostoiminnan Karnatakassa kesäkuusta 2011 huhtikuuhun 2013. Alueen kaivostutkimuksen valmistuttua kielto kumottiin, koska painostus louhinnan aloittamiseksi oli kova.

"Suuryhtiöt saivat lahjomalla ja uhkailemalla tahtonsa läpi", ajatushautomon Pratap kiteyttää.

Kaudella 2009-2010 Intia vei 117 miljoonaa tonnia rautamalmia, mutta 2010-2011 puolta vähemmän. Viranomaisten mukaan louhinnan kielto kahdessa osavaltiossa on aiheuttanut yli seitsemän miljardin euron tappiot.

Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että tutkimuksen keskeyttäminen palauttaa laittoman menon, joka tuhoaa ympäristöä ja polkee alkuperäisheimojen oikeuksia.

Adivasit ahtaalla

Pahimmin joutuvat kärsimään adivasit eli alkuperäisväestö, joka on saanut elantonsa metsistä, Samantha Agarwal Chhattisgarhin kansalaisjärjestöjen liitosta sanoo. Adivaseihin kuuluu yli 80 miljoonaa Intian 1,1 miljardista asukkaasta.

"Heidän maansa ja metsänsä kaapataan rikkomalla törkeästi lakeja. Louhinta kuivattaa pohjavedet, ja kaivosten jätepäästöt pilaavat maan", hän kuvaa.

Adivasien maaoikeuksia rajoitettiin aiemmin tänä vuonna hallituksen päätöksellä, joka sallii tienrakennuksen ja muut infrahankkeet metsäalueilla ilman asukkaiden suostumusta.

"Adivasit eivät voi enää luottaa lain suojaan. Heidän ainoat aseensa ovat rohkeus ja väkivallaton vastarinta", All India Forum of Forest Movements -liikeen edustaja Sanjay Basu Mallick kommentoi.