Vuosia jatkunut poikkeuksellinen kuivuus on vaikeuttanut karjanhoitoa koillisen Brasilian puolikuivalla alueella. Ratkaisuiksi on keksitty kaktuksen kasvattaminen rehuksi ja veden varastointi.

”En voi elää ilman joka-aamuista lehmien ammuntaa”, Bahian osavaltion Ipirássa asuva José Antonio Borges, 39, sanoo. Hän ei pystynyt luopumaan tilanpidosta, vaikka kuusi vuotta jatkunut kuivuus teki elämän äärimmäisen vaikeaksi.

Borgesin vaimo Eliete Brandão Borges muutti perheen pojan kanssa Ipirán kunnan keskustaan, missä poika käy koulua ja äiti ansaitsee ompelutöillä. Vaimo on kuitenkin valmis palaamaan tilalle, ”jos löytyy jokin kannattava elinkeino, kuten kanankasvatus.”

Lypsettävää riittää

Isäntä kertoo hermostuvansa kaupungissa parissa tunnissa. Sisulla ja hyvällä onnella hän on onnistunut liki kolminkertaistamaan 30 lehmänsä maidontuotannon kahden viime vuoden aikana. Syynä on rehuksi sopiva viikunakaktus, jota Borges alkoi kasvattaa Adapta Sertão -järjestön opastamana. Nyt lypsettävää riittää kahdesti päivässä.

Vettä varastoiva piikitön kaktus on lehmien pelastus kuivuuden aikana. Meksikosta lähtöisin olevaa kasvia on opittu hyödyntämään kuivilla alueilla eri puolilla maailmaa.

Maatalousteknikko Jocivaldo Bastos neuvoi Borgesia kasvattamaan kaktusta tiheästi. Menetettyään ensimmäisen kaktussatonsa Borges oppi, että tarkkana on oltava myös lannoituksen, tihkukastelun, kitkemisen ja taimien valinnan suhteen.

Nyt hänellä on kukoistava kolmen hehtaarin kaktusviljelmä ja aikomuksena laajentaa sitä lisää. Tarvittavat investoinnit hirvittivät Borgesia alussa, mutta tulojen kasvu on korvannut ne reilusti.

Kaikki vesi talteen

Adapta Sertão on perustettu auttamaan perheviljelmiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja monipuolustamaan tuotantoaan kestävällä tavalla.

Järjestö kannustaa tiloja rakentamaan vesisäiliöitä, jollaisen Borgeskin on hankkinut. Metrin syvyinen ja halkaisijaltaan kuusimetrinen betoniallas säilöö 23 000 litraa vettä. Borges on kylvänyt säiliön ympärille korianteria ja alkanut kasvattaa säiliössä suosittua tilapiakalaa.

Borgesin tilaan kuluu myös ”metsä”, rinne jolla kasvaa hedelmäpuita ja vesimeloneja, joita kastellaan pengerrysten lomaan kaivetuista ojista. Pahimman kuivuuden aikaan rinteen kasvit pysyvät hengissä millilitroilla vettä seuraavaa sadetta odotellessa, Borges kertoo.