Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Humanitaarisen aseistariisunnan käsite on peräisin 1990-luvulta, jolloin solmittiin useita aseidenriisuntaan tähtääviä kansainvälisiä sopimuksia. Kuva: David Geitgey Sierralupe / CC BY 2.0.
Yli 150 järjestöä ympäri maailman on julkaissut avoimen kirjeen, jossa vaaditaan humanitaarista aseidenriisuntaa keinona hoitaa koronaviruspandemiaa ja sen vaikutuksia.
Kirjeen mukaan pandemia osoittaa, että globaalien ongelmien ratkaisemiseksi on sovellettava globaaleja keinoja. Humanitaarinen aseistariisunta voi auttaa pandemian jälkeiseen aikaan siirtymisessä, siinä todetaan.
” ’Uuden normaalin’ pitäisi tarkoittaa kansanterveyden lisäksi muita kansainvälisiä asioita, kuten aseiden ja aseellisten konfliktien humanitaarisia seurauksia sekä rauhaa ja turvallisuutta laajemmin”, kirjeessä todetaan.
Kirjeessä ovat mukana muun muassa maamiinojen vastainen kampanja International Campaign to Ban Landmines ja ydinaseiden vastainen kampanja International Campaign to Abolish Nuclear Weapons. Kumpikin voitti aikoinaan Nobelin rauhanpalkinnon.
Humanitaarisen aseidenriisunnan ajatuksena on hallita aseita niin, että ihmisten hyvinvointi asetetaan keskipisteeksi. Sen tarkoituksena on korjata ja ehkäistä aseiden aiheuttamat inhimilliset ja ympäristöön liittyvät vahingot. Ajatus on peräisin 1990-luvulta, jolloin solmittiin neljä aseidenriisuntasopimusta, muun muassa maamiinat kieltävä sopimus.
”Pandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia ei ratkaista asevarustelulla. Päinvastoin tarvitsemme globaalia yhteistyötä ja inhimillistä turvallisuutta korostavaa politiikkaa. Aseidenriisunta on toimivin keino ehkäistä aseiden aiheuttamaa kärsimystä ja tuhoa”, toteaa kirjeessä mukana olevan suomalaisen rauhanjärjestön Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen tiedotteessa.
Kirjeessä vaaditaan, että sotilasmenoista säästetyt rahat pitäisi käyttää humanitaarisiin tarkoituksiin, kuten terveydenhuoltoon ja sosiaalikuluihin. Rahaa pitäisi suunnata esimerkiksi konfliktien uhrien auttamiseen, infrastruktuurin korjaamiseen sekä aseiden luomien saasteiden puhdistamiseen. Myös monenkeskisiin instituutioihin investoiminen edistäisi humanitaarisen aseidenriisunnan tavoitteita.
Sadankomitea vaatii myös Suomen hävittäjähankintojen uudelleenharkintaa.
”Suomessa valmistellaan historiamme kalleinta asehankintaa samaan aikaan, kun pandemian seuraukset ovat vielä epäselviä. Tässä tilanteessa olisi vastuullista pysähtyä ja arvioida hävittäjähankinnat uudestaan”, Kinnunen sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia