(IPS) -- Karibian saarivaltioissa on ryhdytty sopeuttamaan maanviljelyä ilmastonmuutoksen kiihdyttämiin sääilmiöihin. Trinidadissa asuvan Ramgopaul Roopin hedelmätarha toimii mallina muille. Roop varastoi sadevettä kastelua varten ja suojaa limettipuidensa juuret kasvattamalla sitruunaruohoa puiden alla.

"Aluskasvullisuus toimii kuumalla säällä kuin olkipeite ja torjuu eroosiota sateella."

Sitruunaruoho pitää myös rikkakasvit loitolla ilman turvautumista torjunta-aineisiin, lisää Roop, joka johtaa Karibian maatalousyhdistyksen aluehallintoa.

Roop on viljellyt reilun hehtaarin suuruista hedelmätarhaansa 25 vuotta. Nykyisillä menetelmillä tila tuottaa joka viikko vuoden ympäri 10 000–12 000 sitrushedelmiin kuuluvaa limettiä.

"Näiden menetelmien avulla muutkin voivat perustaa ympärivuotiseen tuotantoon pystyviä elinkelpoisia pientiloja, jotka tuottavat raaka-ainetta hedelmien jalostajille", hän vakuuttaa.

Kylvöaika arveluttaa

Säätietojen merkitys maataloudelle kasvaa koko Karibialla. Euroopan unioni tukee alueen meteorologien jatkokoulutusta, jossa erikoistutaan viljelijöitä kiinnostaviin kysymyksiin. Esimerkiksi Jamaikassa on avattu nettisivusto, jolta löytyy tiuhaan päivittyvä sääennuste maanviljelijöille.

Ilmastonmuutosasioista Karibian maatalouden tutkimus- ja kehityslaitoksessa (Cardi) vastaava tohtori Leslie Simpson sanoo, että sään kiihtyvä oikuttelu on jättänyt viljelijät neuvottomiksi sen suhteen, milloin on sopiva kylvöaika tai milloin voidaan odottaa sateita.

Viljelijät toivovat pitkän ajan sääennusteita sekä ennakkoarvioita kasvitautien ja tuholaisten todennäköisyydestä.

"Eläminen nykyisten säänvaihteluiden kanssa on ensi askel sopeutumisessa ilmaston muuttumiseen tulevaisuudessa", Simpson sanoo.

Hänen mukaansa nykyaikainen maatalous edellyttää paikkakuntakohtaisia 3–10 päivän sääennusteita, jotka laaditaan selvällä kielellä.

Kestäviä lajikkeita

Euroopan kehitysrahasto tukee myös Cardin hanketta, jossa etsitään muuttuvaa ilmastoa parhaiten kestäviä viljelykasveja.

Ensin keskitytään tärkkelys- ja valkuaispitoisiin kasveihin, "koska ne ovat olennainen osa alueen asukkaiden enemmistön ruokavaliota", sanoo Cardia johtava tohtori Arlington Chesney.

Syyniin joutuvat bataatti, maniokki, maissi, herneet ja pavut. "Tutkimme niiden dna:ta ja etsimme ilmaston muuttumista kestäviä ominaisuuksia", Chesney kertoo.

Tutkimusta toteuttaa alan huippuihin kuuluva hollantilainen Wageningenin yliopisto.