Karibianmeren maat varautuvat katastrofeihin
Sairaaloita päivitetään, jotta ilmastonmuutoksen seuraukset olisivat vähemmän tuhoisat.
(IPS) --Lähes 70 prosenttia Karibian ja Latinalaisen Amerikan sairaaloista sijaitsee alueella, jossa luonnonkatastrofin riski on korkea, arvioi Britannian kehitysapuvirasto.
Kun sairaalat ja klinikat tuhoutuvat tai vaurioituvat luonnononnettomuuksissa, seurauksena on suuria inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä.
Myrskyille alttiilla Karibialla tilanteeseen on havahduttu. Georgetownin sairaala St. Vincentin saarella kunnostettiin vastikään uusien periaatteiden mukaan. Laitos osoitti toimintakykynsä viime joulun tulvissa, joissa kuoli toistakymmentä ihmistä ja tuhoutui miljoonien eurojen edestä rakennuksia.
Georgetownin sairaala valittiin aiemmin toiseksi mallisairaalaksi, jota kunnostettaessa yhdistettiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen muun turvallisuuden parantamiseen, kertoo Maailman terveysjärjestön alueorganisaation (Paho) riskienhallintaohjelman neuvonantaja, tohtori Dana Van Alphen.
Menestystarinoita malliksi
Paho tutki Karibialla 38 sairaalaa ja havaitsi noin joka viidennessä rakenteellisia ja toiminnallisia ongelmia, jotka vaativat pikaista korjausta potilaiden ja henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi.
Pilottikohteiksi valittiin Georgetown ja Pogsonin sairaala St. Kittsin saarella. Van Alphenin mukaan niissä viranomaiset ja asukkaat suhtautuivat myönteisesti uudistuksiin. "Halusimme menestystarinoita", hän myöntää.
Georgetownin sairaalan kunnostukseen sijoitettiin yli 250 000 euroa, josta osa tuli Britannian kehitysapuna. Vuonna 1980 rakennetussa sairaalassa on 25 vuodepaikkaa, ja se palvelee lähes 10 000 asukkaan piirikuntaa.
Sairaalan katto uusittiin, ikkunat tehtiin vedenpitäviksi, asennettiin aurinkopaneelit varavoimajärjestelmäksi ja luotiin sadeveden talteenotto- ja varastointijärjestelmä. Myös sisustus ajanmukaistettiin ja työskentelyolosuhteita parannettiin.
Energiankulut alas
Van Alphenin mukaan sairaalan energiankulutus saatiin alenemaan 60 prosenttia. Se tuo lisää voimavaroja hoitotyöhön, sillä Karibian energiakustannukset kuuluvat maailman korkeimpiin.
Asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä uudistuksiin, mutta epäilyjäkin oli erityisesti sadeveden hyödyntämiseen liittyen.
Ennakkoluulot kuitenkin huuhtoutuivat pois joulun tulvavesien mukana, kertoo rakennusinsinööri Shalini Jagnarine Pahon riskienhallintayksiköstä.
"Saaren vesihuolto lakkasi toimimasta joulukuun 24. päivän tulvissa, mutta sairaalan vesihuolto toimi edelleen. Se vakuutti asukkaat", hän sanoo.
Katastrofien eturintamassa
(IPS – Desmond Brown) St. Vincent ja Grenadiinit on esimerkki ahdingosta, johon kiihtyvä ilmastonmuutos ajaa Karibian saarivaltiot. Maan pääministeri Ralph Gonsalves listaa viime vuosien tapahtumia:
Vuodesta 2001 isoja sääilmiöitä on koettu 14, joista viisi vuoden 2010 jälkeen. Näiden viiden aiheuttamat tuhot ovat 450 miljoonan euron luokkaa, mikä on noin kolmannes kansantuotteesta.
Vuoden 2010 ensipuoliskolla ja kuluvan vuoden alussa saaria koetteli kuivuus. Vuonna 2010 iski myös hurrikaani Tomas. Huhtikuussa 2011 maan pohjoisosissa koettiin maanvyöryjä ja valtavia tulvia, ja viime joulun tuhoisa tulva haukkasi 17,5 prosenttia kansantuotteesta.
"Ilmastonmuutoksen uhka ei täällä ole kuviteltu eikä etäinen, se on välitön ja hyvin todellinen. Vaikutuksemme maapallon lämpenemiseen on mitätön, mutta olemme jatkuvien katastrofien eturintamassa. Emme selviä tästä yksin", Gonsalves summaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia