Kehitysmaiden velkojen takaisinmaksu on vaikuttanut julkisen sektorin menojen supistumiseen monissa maissa, varoittaa brittiläinen kampanjajärjestö Jubilee Debt Campaign, joka toimii kehitysmaiden velkaantumista vastaan.

Kampanjan keräsi tilastoja Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Tietojen mukaan 15 maasta, jotka käyttivät vuosina 2015–2018 yli 18 prosenttia tuloistaan velanhoitoon, 14 leikkasi julkisia menojaan henkeä kohti.

Sen sijaan 30 maassa, joissa velanhoito oli vähäisintä, julkiset menot kasvoivat 14 prosenttia vuosina 2015–2018.

”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin. Paisuva velanmaksu ja julkisten menojen leikkaukset ovat katastrofin resepti. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi vaatii julkisen kulutuksen kasvua, mutta monissa maissa käy päin vastoin. IMF:n ja Maailmanpankin pitää lakata tukemasta vastuuttomia lainaajia ja tehdä osansa velkojen uudelleenjärjestelemiseksi kriisimaissa”, vaatii kampanjan johtaja Sarah-Jayne Clifton tiedotteessa.

Pahin tilanne on Kongon tasavallassa, joka on leikannut julkisia menojaan yli 50 prosenttia vuosina 2015–2018. Tšadissa leikkaukset olivat 35 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Kumpikin maa on veloissa lainattuaan öljykauppiailta. Öljyn hinnan lasku on pahentanut vaikeuksia.

Mosambik puolestaan on leikkasi julkisen sektorin menoja 21 prosenttia vuosina 2015–2018. Taustalla ovat maan salaiset lainat, joita se otti lontoolaisilta pankeilta.

Jubilee Debt Campaign keräsi tietoja yhteensä 63 köyhimmästä maasta, joista tietoja on saatavilla. Ennusteiden mukaan maat maksavat velkojaan yhä enemmän takaisin seuraavien kolmen vuoden aikana, jos talous kasvaa eikä taloudellisia järkytyksiä koeta.

Vuoteen 2022 mennessä velanhoidon osuus maiden julkisista menoista on jo lähes 13 prosenttia, noin 133 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Jos talousongelmia, kuten hyödykkeiden hintojen laskua, korkojen kasvua tai katastrofeja, ilmenee, velkojen takaisinmaksu voi nousta nopeasti korkeimmilleen 20 vuoteen, jopa 216 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli kansainvälisen politiikan agendalla vuosituhannen vaihteessa, jolloin kehitettiin myös uusia velkahelpotus- ja anteeksiantomekanismeja. Jubilee Debt Campaign on kuitenkin varoitellut uudesta velkakriisistä jo muutaman vuoden ajan. Taustalla on muun muassa kasvava lainanotto matalien korkojen takia.

Myös Maailmanpankki kertoi joulun alla, että kehitysmaiden velka on kasvanut 2010-luvulla nopeammin ja laajemmin kuin lähes 50 vuoteen. Erona aiempaa on nyt se, että sekä yksityinen että julkinen velka ovat kasvaneet, mukana on uusia luotonantajia eikä kriisi ole rajoittunut vain yhdelle tai kahdelle alueelle. Toistaiseksi laajamittaista kriisiä ehkäisee kuitenkin matala korkotaso.