Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset
Kehitysyhteistyövaroilla tuetaan nyt suomalaista vientiä
Hallituksen päätös ohjata 100 miljoonaa euroa kehitysrahasto Finnfundin pääomitukseen samalla, kun se leikkaa järjestöiltä 49 miljoonaa euroa, on järjestöjen mielestä selkeästi ideologinen valinta.
Hallituksen päätös ohjata 100 miljoonaa euroa kehitysrahasto Finnfundin pääomitukseen samalla, kun se leikkaa kansalaisjärjestöiltä 49 miljoonaa euroa, on järkyttänyt laajasti järjestökenttää. Kehitysyhteistyöstä leikataan yhteensä 300 miljoonaa.
Finnfund rahoittaa suomalaisten yritysten liiketoimintaa kehitysmaissa. Päätös on myös siksi hämmästyttävä, että summa on 60 miljoonaa enemmän kuin rahasto on pyytänyt.
Kepa tiedottaa, että varat siirretään toisin sanoen maailman köyhimmiltä yrityksille. Kansalaisjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset koskettavat eniten maailman heikko-osaisia, sillä lukuisat heitä tukevat järjestöt joutuvat taloudelliseen ahdinkoon.
"Päätös rahojen siirtämisestä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä yritysten tukemiseen on paitsi käsittämätön, niin myös kyseenalaistaa laadukkaan kehitysyhteistyön. Kansalaisjärjestöt toimivat pitkäjänteisesti myös kehitysmaiden pienyrittäjyyden tukemiseksi. Tämä työ vaikeutuu vakavasti leikkausten vuoksi", sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Poliittinen arvovalinta
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on perustellut leikkauksia taloudelliseslla pakolla. Finnwatchin Sonja Vartiainen kommentoi, että Finnfundin pääomakorotuksen valossa on kuitenkin selvää, ettei järjestöjen toiminnan hallitsemattomassa alasajossa ole kyse rahasta vaan ideologisesta valinnasta.
Mielipiteeseen yhtyy myös Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Niina Mäki.
"Kyllähän tämä kuvastaa sitä, että kyse ei ole mistään taloudellisesta pakosta, vaan kyse on selkeästi arvovalinnasta. Hallituksen kanta on, että köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuilla kehitysyhteistyövaroilla lähdetään entistä enemmän tukemaan suomalaisia yrityksiä ja vientiteollisuutta", kommentoi Mäki maailma.netille.
Mäen mukaan päätös kertoo myös hyvin karua kieltä siitä mihin hallitus haluaa panostaa, kun saman aikaisesti massiiviset leikkaukset vaarantavat kansalaisjärjestöjen tekemän työn.
"Paljon hankkeita jää kesken ja sitä kautta rahaa päätyy roskakoriin", hän kommentoi.
"Ottamatta kantaa Finnfundin toimintaan sinänsä, nopeat lisäykset tai leikkaukset kehitysyhteistyössä voivat olla tuhoisia. Se, että annetaan rahaa yhtäkkiä niin paljon kohteeseen, joka ei suunnitellut niitä käyttävänsä, on ongelmallista. Siten olemme hyvin huolissamme kehitysyhteistyön laadusta ja tuloksellisuudesta."
Verovarojen ohjaaminen veroparatiiseihin on vastuutonta
Ministeri Toivakka on painottanut, että Suomen kehitysyhteistyövaroilla edistettäisiin entistä enemmän vastuullisten yritysten toimintaa kehitysmaissa.
"Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole vielä erillistä kirjausta yritysvastuusta. Jäämme toisin sanoen odottamaan mitä se konkreettisesti tarkoittaa, että lähdetään tukemaan vastuullista yrittäjyyttä kehitysyhteistyövaroilla", kommentoi kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki.
Samalla, kun hallitus puhuu yritysvastuusta, on ulkoministeriö on esimerkiksi ilmoittanut lopettavansa yritysvastuujärjestö Finnwatchin laatiman uuden kehitysyhteistyöhankehakemuksen käsittelyn taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisyritysten vastuullisuutta Intiassa.
Mäki myös muistuttaa, että esimerkiksi osa Finnfundin sijoituksista menee rahoitussijoituksiin, jotka kulkevat veroparatiisien kautta.
"Näemme täysin kestämättömänä, että suomalaisten verorahoilla ohjattaisiin varoja veroparatiiseihin, erityisesti niillä verovaroilla, jotka on tarkoitettu kehitysmaiden tukemiseen."
Kyse on myös tilastokikkailusta
Finnwatchin ja Kehys ry:n mukaan Finnfundin pääomakorotus on eräänlaista tilastointikikkailua. Hallitusohjelmassa siirtoa on perusteltu sillä, pääomakorotusta ei finanssisijoituksena laskettaisi menoksi kansantalouden tilinpidossa.
Jotta pääomakorotus voitaisiin tilastoida finanssisijoitukseksi sen tulisi olla markkinaehtoinen ja tuottaa valtiolle tuloja. Finnfundin toiminnan tarkoituksena ei ole kuitenkaan tuottaa omistajilleen voittoa eikä se jaa osinkoja. Kehys muistuttaa, että kyse ei siis ole perinteisestä finanssisijoituksesta tai lainasta, jonka ajatellaan tuovan myöhemmin tuloja valtion kirjanpitoon.
Finnfundin pääomitus on valtion meno, jota ei tarvitse kirjata menoksi. Sen avulla voidaan kaunistella valtion alijäämää esimerkiksi Euroopan komissiolle, Kehys tiedottaa.
Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalaisen mielestä hallitus on jäämässä kiinni valehtelusta.
"Jos Finnfundille tehtävä siirto merkitään valtion menoksi, ei alkuperäinen selitys taloudellisesta pakosta enää kestä päivänvaloa. Kyse on poliittisesta valinnasta. Jos se taas merkitään finanssisijoitukseksi, on kyse menojen piilottelusta ja valtion budjetin kaunistelusta – juuri siitä, mistä Kreikkaa on syytetty", hän kommentoi.
Kommentit
Kehitysyhteystyövarojen siirtäminen vientiyrityksille on myös siksi epäonnistunut päätös että Suomella ei ole mitään vietävää kehitysmaihin. Esimerkiksi kehitysmaihin riskirahoitusta myöntävä Finnvera antaa tällä hektellä suurimman osan takauksistaan maille kuten Yhdysvallat, Norja ja muut länsimaat koska he takaavat laivakaupat. Mitä kehitysmaat meiltä haluavat on esim. uusiutuvaa energiaa, mutta Suomessa ei ole tätä osaamista koska rakennamme täysin vanhanaikaista ydinvoimaa, tanskalaiset osaavat tuulivoimalat ja kiinalaiset aurinkopaneelit. Esimerkiksi Suomen tukema uusituvan energian edistämishanke EEP on joutunut antamaan rahoitusta hollantilaisille ja saksalaisille yrityksille koska Suomessa ei ole osaamista. Ainoa mitä Suomesta kannattaisi viedä on koulutus mutta sitä on hankala tuotteistaa. Suomi on nyt rakentamassa tänne Bangkokiin suomalaista koulua suomalaisella opintosuunnitelmalla, mutta se ei tule mitenkään ratkaisemaan Thaimaan koulutuskriisiä. Suomen suurimmat yritykset Thaimaassa ovat Kone (hissit ja liukuportaat), Marimekko, Wärtsilä ja muut jotka käyvät kauppaa ei köyhimpien vaain ylemmän keskitulon maiden kanssa. Thaimaa ei ole mikään kehitysapumaa. Aluella todella köyhissä maissa Laosissa ja Kambodzhassa ei ole juuri lainkaan suomalaisyrityksiä, ja dynaamisessa Vietnamissa suomalaisilla on lähinnä myyntikonttoreita. Mianmaan telehankkeet meni norjalaisille, ja muut hankkeet mm. japanilaisille ja amerikkalaisille.
Ei ole mikään ihme että Finnfund pyysi vain 40 miljoonaa, koska he tietävät ettei Suomella ole mitään vietävää kehitysmaihin.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia