(IPS) -- Myanmarin kuivalla vyöhykkeellä sijaitseva pieni Htitan kylä sai toukokuussa ensimmäisen porakaivonsa yksityisenä lahjoituksena. Vesipula vaikeuttaa elämää maassa, jossa kehitys muuten kohisee alueen nopeinta vauhtia.

Nuori perheenäiti Lei Lei Win selviää nyt vedenhakumatkasta muutamassa minuutissa. "Säästän paljon aikaa verrattuna entiseen, jolloin jouduin noutamaan veden paljon pitemmästä matkasta", hän iloitsee.

Hollantilainen matkatoimisto Khiri lahjoittaa osan tuloistaan kaivojen rakentamiseen Myanmarin kuivimmille alueille. Htitan lähes 200 metriä syvän kaivon rahoittamiseen osallistui myös kylästä lähtöisin oleva liikemies.

Vuoden 2014 väestönlaskenta kertoo, että Myanmarin yli 50 miljoonasta asukkaasta joka kolmas on vailla turvallista juomavettä. Saman verran myanmarilaisia elää ilman sähkövaloa. Väestöstä 70 prosenttia asuu maalla, jossa sähkö on vain 15 prosentilla. Vettä on, infraa puuttuu

Aasian kehityspankin mukaan Myanmarin talous kasvoi viime vuonna tuhoisista tulvista ja maanvyöryistä huolimatta 7,2 prosenttia. Tälle vuodelle ennustetaan 8,4 prosentin kasvua.

Vesihuollon heikkouksiin kuuluvat sekä kuivuus että ajoittaiset tulvat. Ne aiheuttavat yhdessä puutteellisen ruokaturvan kanssa sen, että myanmarilaisten eliniänodote on vain 66 vuotta ja kuuluu Kaakkois-Aasian alhaisimpiin.

Kymmenen miljoonan asukkaan keskusylänkö Myanmarissa on Kaakkois-Aasian ainoa puolikuiva alue. Siellä kärjistyvät kaikki maan vesihuollon ongelmat. Ilmastonmuutos tekee sateista entistä huonommin ennakoitavia, ja viranomaisilta puuttuu strategia äärimmäisten sääilmiöiden kanssa toimimiseen.

"Myanmarissa on kosolti vettä, mutta vesihuolto kompastuu infrastruktuurin ja sähkön puutteeseen. Siksi vesipula iskee joka vuosi", maaseudun köyhiä auttavan Livelihoods and Food Security Trust Fund -järjestön rahoitusjohtaja Andrew Kirkwood sanoo.

Suuret alueelliset erot

Noin 90 prosenttia sateesta tulee kesä-lokakuuhun ajoittuvalla sadekaudella. Maantieteelliset erot ovat kuitenkin valtavia: kuivimmilla alueilla sataa 750 milliä vuodessa ja rannikolla jopa 5 000 milliä.

Kuivalla alueella on podettu tänä vuonna tavallista pahempaa vesipulaa, koska viime vuoden sateet jäivät niukoiksi ja varastot vajaiksi. Lisäksi El Niño -ilmiön aiheuttama kuumuus on kiihdyttänyt haihtumista.

Muualla maassa vesihuollon ongelmat ovat perinteisesti aiheutuneet liiasta sateesta ja tulvista.

Vuonna 2008 hirmumyrsky Nargis surmasi Myanmarissa yli 100 000 ihmistä ja miljoona jäi kodittomaksi. Viime vuonna rankkasateet tappoivat kymmeniä ja tärvelivät lähes miljoonan hehtaarin riisiviljelmät.

Kuusi ministeriä

Sekä kuivuuden että tulvan aikaan vesihuollon heikkoudet pahentavat sanitaatio-ongelmia ja levittävät sairauksia. Maatalouden vahingot lisäävät aliravitsemusta, joka on kuivalla alueella muutenkin 18 prosentin luokkaa. Alle viisivuotiaista lapsista joka neljäs on alipainoinen.

Ongelmien ratkaisuksi alan toimijat näkevät Myanmarin vesihallinnon parantamisen. Maata 50 vuotta johtaneen sotilasjuntan peruina vesiasiat on hajautettu kuuden eri ministerin hoitoon. Vaikka maassa on nyt periaatteessa demokratia, sotilaat johtavat yhä kolmea avainministeriötä - puolustus mukaan lukien - ja ovat haluttomia luovuttamaan muille tietoja esimerkiksi maan pinnanmuodostuksesta.

YK:n mukaan Myanmarin vesivaroista on käytössä vain viisi prosenttia. Kiivas kaupungistuminen ja kytkeytyminen maailmantalouteen kuitenkin lisäävät veden kysyntää.