Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Kun Alice Wahome vuonna 2013 kamppaili parlamenttipaikasta Kenian Murang’an maakunnan Kandaran vaalipiirissä, kukaan nainen ei vielä ollut tullut valituksi parlamenttiin Kandarasta.

”Kampanja oli hyvin brutaali. Minua häirittiin, solvattiin sanallisesti ja uhattiin väkivallalla”, Wahome kertoo.

Äänestyspäivän aamuna Kandaran äänestäjät löysivät oviensa edestä kondomipaketteja, joissa oli Wahomen nimi sekä hänen kirjoittamakseen väitetty perhesuunnitteluun kannustava viesti.

”Se oli osa törkykampanjaa, jolla pyrittiin osoittamaan, etten ole kelvollinen päättäjäksi. Poliitikothan antavat pikkulahjoja äänestäjilleen, ruokaa ja sen sellaista. Olisi poliittinen itsemurha jakaa kondomeja konservatiivisille maalaisille”, Wahome sanoo.

Alice Wahome oli kuitenkin vuosia toiminut yhteisössään, edistänyt terveydenhoitoa, koulutusta ja naisten voimaannuttamista. Niinpä hänestä tuli ensimmäinen Kandarasta valittu naisedustaja. Nykyään hän istuu parlamentissa toista kauttaan tultuaan valituksi kansalliskokoukseen uudestaan vuonna 2017.

Politiikan näyttämö vihamielinen naisille

Kenialaisen naispoliitikon täytyy sietää propagandaa, väkivallalla ja etenkin seksuaalisella väkivallalla uhkailua, julkisia nöyryytyksiä ja julmia sosiaalisen median törkykampanjoita.

Tämän häirinnän päälle tulevat vielä normaalit poliittisen kampanjoinnin hankaluudet, kuten rahoituksen rajallisuus ja puolueen sisäinen valtataistelu. Poliittisten puolueiden tasollakin järjestelmä suosii miehiä, jotka rahoittavat puolueita.

”Politiikan näyttämö on hyvin vihamielinen naisia kohtaan”, kansalaisjärjestö Centre for Rights, Education and Awarenessin (CREAW) toimitusjohtaja Wangechi Wachira sanoo.

Wangechi on ollut eturintamassa vaatimassa hallitusta noudattamaan Kenian perustuslakia, jonka mukaan korkeintaan kaksi kolmasosaa vaaleissa valituista tai julkiseen virkaan nimitetyistä henkilöistä saa olla samaa sukupuolta.

Kehitys kohti tasa-arvoa hidasta

Tätä perustuslain lisäystä ei kuitenkaan ole pantu toimeen. Kun asiasta vuonna 2019 piti äänestää, parlamentissa ei ollut läsnä edes perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahta kolmasosaa edustajista.

”Kansalliskokous on pettänyt Kenian naiset. Olemme haastaneet sen oikeuteen, mutta patriarkaalisen järjestelmän vastustus on liian voimakasta”, Wangechi toteaa.

Silti vuoden 2017 vaaleissa oli enemmän naisehdokkaita kuin edellisissä, ja vaaleissa asemiinsa valittuja naisia on hallinnon eri tasoilla enemmän kuin koskaan. Vaalien tuloksena Kenia sai kolme ensimmäistä naispuolista kuvernööriä ja samoin kolme ensimmäistä naissenaattoria. Kansalliskokouksessa ja senaatissa on nyt naisia 23 prosenttia.

Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi sanoo kuitenkin, että edistys on ollut tuskallisen hidasta.

”Poliittiset kampanjat ja niihin kuuluva intensiivinen lobbaus ovat vaikeita naisille. On paljon kokouksia öisin ja naiset poissulkevia tapaamisia ’poikien klubeissa’. Kun nainen kilpailee miesten kanssa, kaikki miehet liittoutuvat häntä vastaan, sillä pidetään suurena häpeänä hävitä naiselle”, Asha Abdi sanoo.

Pandemian aikana päättäjiä ei vaadita vastuuseen

Ihmisoikeuskampanjoijien mukaan vaatimus saada kansalliskokous vastuuseen oli saamassa tuulta alleen, mutta sitten tuli koronapandemia. Sukupuolten tasa-arvo jäi taka-alalle.

”Covid-19 ei ole hidastanut maan poliittista toimeliaisuutta. Itse asiassa maan johtajat käyttäytyvät kuin vaalit olisivat huomenna eikä vasta vuonna 2022. Meillä tapahtuu merkittäviä poliittisten liittoutumien muutoksia, eikä kukaan puhu naisten puolesta”, nairobilainen poliittinen aktivisti Grace Gakii kertoo.

”Tavalliset kenialaiset ovat kiinnostuneempia pysymään turvassa virukselta ja ruokkimaan perheensä. Niinpä saatamme pandemian aikana joutua ottamaan taka-askelia, sillä nyt ei ole ketään vaatimassa poliittisia puolueita ja vallanpitäjiä vastuuseen”, Gakii harmittelee.