Kesäkuu oli maapallon historian kuumin kuukausi ja heinäkuussa rikottiin päiväkohtaisia lämpöennätyksiä. 7.7.2023 oli maapallon historian kuumin päivä eli keskilämpötila oli 17.24 astetta ja kesäkuussa lämpötila nousi 40 asteeseen eri puolilla Aasiaa. Myös Etelä-Eurooppaan ennustetaan vaarallisen kuumaa hellejaksoa loppuviikosta, monin paikoin hellelukema voi ylittää 40 astetta, Etelä-Italiaan on povattu jopa 48 astetta.

Maapalloa kuumentaa ilmastonmuutoksen lisäksi kesäkuussa käynnistynyt sääilmiö El Niño, joka kuumentaa Tyynen valtameren lämpötilaa. Lämmennyt merivesi kuumentaa maapalloa, mutta aiheuttaa paikoin myös valtavia rankkasateita, sykloneita tai muita äärimmäisiä sääilmiöitä. Vaikka El Niño on 2–7 vuoden välein toistuva ilmiö, myös merien lämpötilassa saavutettiin ennätyksiä. Meriveden lämpötila nousi huhtikuussa jopa 21,1 asteeseen, ja Etelämantereen jääkerros oli kesäkuussa ohuempi kuin koskaan aiemmin.

Kun osa maapallosta kärsii kuumuudesta ja kuivuudesta, osassa kärsitään rankkasateista ja valtavista tulvista. Rankkasateet koettelevat esimerkiksi Afrikan sarvea, Etelä-Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa, Keski-Aasiaa ja Yhdysvaltojen eteläosia. 

Ilmastotoimilla on kiire

Ilmaston lämpenemisestä johtuva pitkittynyt kuivuus sekä äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet ja tulvat vaikeuttavat maataloutta, vesihuoltoa, liikennettä ja vaarantaa ihmisen terveyden.

”Tämän vuoksi on kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisella on äärimmäisen kiire”, sanoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. 

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen tulee pitää alle kahdessa asteessa, jotta isommilta ilmastokatastrofeilta vältytään.

”Lisäksi meidän täytyy parantaa yhteiskuntien kykyä sopeutua muuttuneisiin sääolosuhteisiin, joista on valitettavasti tulossa uusi normaali”, Taalas jatkaa.

Tutkijoiden mukaan liian korkea keskilämpötila johtaa myös lisääntyneeseen kuolleisuuteen, huonompaan työvoiman tuottavuuteen, heikentyneeseen oppimiseen ja kognitiiviseen suoriutumiseen, raskauksien epäonnistumiseen, pienempiin satoihin, konflikteihin sekä tartuntatautien leviämiseen.

Eniten ilmastonmuutoksesta ja El Niñon aiheuttamista säiden ääriolosuhteista kärsivät kehittyvät maat, joissa infrastruktuuri ja terveydenhuolto ovat entisestään heikkoja. Samalla ne ovat maita, jotka tuottavat kuitenkin vain alle puolet maailman päästöistä.