Kiina ja Saudi-Arabia saattavat päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniksi – ”Tämä tekee pilkkaa sanasta ’vaalit’”, kritisoi Human Rights Watch | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kiina ja Saudi-Arabia saattavat päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniksi – ”Tämä tekee pilkkaa sanasta ’vaalit’”, kritisoi Human Rights Watch

Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiksi on tarjolla varsin vähän maita. Siksi myös ihmisoikeuksia rikkovat maat voivat päästä mukaan. ”Sarjaihmisoikeusrikkojia ei pitäisi palkita paikoilla ihmisoikeusneuvostossa ”, sanoo HRW:n edustaja Louis Charbonneau.

Ylhäältä otettu kuva kokoussalista ja sen osallistujista.

YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoontuminen vuonna 2017. Kuva: Elma Okic / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0.

YK:n yleiskokous äänestää ensi tiistaina 15 uudesta jäsenmaasta YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Tammikuusta 2021 alkaen jäseninä saattavat olla muun muassa Kiina, Venäjä, Saudi-Arabia ja Uzbekistan, jotka kaikki tunnetaan ihmisoikeusloukkauksistaan joko kotimaassa, ulkomailla tai molemmissa.

Syynä on se, että jäsenyydestä ei juuri kilpailla. Paikat jaetaan alueittain, ja ainoastaan Aasian ja Tyynenmeren maiden ryhmässä on ehdolla enemmän maita kuin paikkoja on tarjolla. Siellä Kiina, Saudi-Arabia, Uzbekistan, Nepal ja Pakistan kilpailevat neljästä paikasta.

Muualla käytännössä kaikki ehdolle asettuneet maat tulevat saamaan tavoittelemansa paikan. Itä-Euroopan paikat menevät Venäjälle ja Ukrainalle, Latinalaisen Amerikan paikat puolestaan Kuuballe, Meksikolle ja Bolivialle.

”Tällaiset äänestykset tekevät pilkkaa sanasta ’vaalit’. Alueellisista paikoista pitäisi kilpailla, jotta valtioilla olisi valinnanvaraa. Kun sitä ei ole, maiden pitäisi kieltäytyä äänestämästä sopimattomia ehdokkaita”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) YK-asioiden johtaja Louis Charbonneau tiedotteessa.

YK:n 47-jäseninen ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Jäsenmaat ovat siinä mukana kolme vuotta kerrallaan.

HRW muistuttaa, että neuvoston luoneen päätöslauselman mukaan jäsenyydessä on huomioitava jäsenten omat ihmisoikeustoimet ja jäsenten on tehtävä yhteistyötä neuvoston kanssa.

Se kritisoi erityisesti Kiinan, Saudi-Arabian ja Venäjän ehdolle asettumista.

”Sarjaihmisoikeusrikkojia ei pitäisi palkita paikoilla ihmisoikeusneuvostossa. Kiina ja Saudi-Arabia eivät ole vain tehneet massiivisia ihmisoikeusrikkomuksia kotimaassa vaan ne ovat yrittäneet myös heikentää kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää, jonka osaksi ne pyrkivät”, Charbonneau sanoo.

Kiina on viime aikoina saanut kritiikkiä muun muassa ihmisoikeusloukkauksistaan Hong Kongissa, Tiibetissä ja Xinjiangissa, tiedonsaannin estämisessä koronapandemiassa sekä hyökkäyksistään ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, asianajajia ja hallituksen kriitikkoja vastaan.

Saudi-Arabia puolestaan hyökkää yhä ihmisoikeuspuolustajia ja toisinajattelijoita vastaan, ja sen johtama liittouma on tehnyt sotarikoksia Jemenissä. Se on aiemmin myös painostanut YK:ta, koska se on mainittu YK:n lasten oikeuksien rikkojien listalla. Venäjä puolestaan saa HRW:ltä kritiikkiä Syyrian sodan rikkomuksiin osallistumisesta ja veto-oikeuden käyttämisestä turvallisuusneuvostossa, mikä on johtanut muun muassa humanitaarisen avun toimitusten estymiseen Syyriassa.

Ihmisoikeusneuvoston kokoonpano on herättänyt pahennusta aiemminkin: esimerkiksi Saudi-Arabia valittiin jäseneksi myös vuonna 2016. Jäseniä ovat olleet myös ihmisoikeusmaineeltaan kyseenalaiset Eritrea ja Bahrain.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia