Kolme vuotta Talibanin vallankaappauksen jälkeen naisia ei enää näy Afganistanin julkisessa elämässä, kertoo tuore raportti – Monien mielenterveys rakoilee | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kolme vuotta Talibanin vallankaappauksen jälkeen naisia ei enää näy Afganistanin julkisessa elämässä, kertoo tuore raportti – Monien mielenterveys rakoilee

Kolme vuotta sitten afganistanilaisnaisen oli periaatteessa mahdollista asettua ehdolle presidentiksi. Nyt hän ei voi päättää edes, missä käydä ostoksilla, sanoo YK:n tasa-arvojärjestön maaedustaja Alison Davidian.

Mielenosoittajia, save afghan women -kyltti.

Lontoossa osoitettiin puolta afganistanilaisnaisten puolesta vuonna 2021. Kuva: Gerry Popplestone / CC BY-NC-ND 2.0 DEED.

Talibanin vallankaappauksesta Afganistanissa tulee torstaina kuluneeksi kolme vuotta. Naisille kuluneet vuodet ovat tarkoittaneet sitä, että he ovat poistuneet käytännössä kokonaan julkisesta elämästä, summaa YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin tuore raportti, joka perustuu järjestöjen dataan ja naisten haastatteluihin.

”Kolme vuotta sitten maailma seurasi suoratoistona vallanoton kauhuja. Ja kolme vuotta myöhemmin maailman huomio on saattanut kääntyä muualle, mutta Afganistanin naisten ja tyttöjen kauhut eivät ole loppuneet, mutta ei myöskään heidän päätöksensä vastustaa sortoa”, sanoi järjestön maaedustaja Alison Davidian eilen tiedotustilaisuudessa.

Taliban-hallinto on kieltänyt tyttöjä käymästä koulua enää kuudennen luokan jälkeen. Naisten pitää kotoa poistuessaan peittää itsensä huolellisesti, eivätkä he saa matkustaa yli 77:ää kilometriä ilman miespuolista holhoojaa. Järjestötyö on kielletty, ja tv-toimittajien pitää peittää kasvonsa. Naiset eivät saa urheilla eivätkä pääse kylpylöihin, puistoihin, kuntosaleille tai huvipuistoihin. Myös kauneussalongit on suljettu.

”Yksikään nainen Afganistanissa ei ole johtoasemassa missään poliittisesti vaikutusvaltaisessa virassa, ei kansallisella tai maakunnallisella tasolla. Silloin, kun naisia on mukana Talibanin rakenteissa, heidän roolinaan on valvoa, että muut naiset noudattavat syrjiviä asetuksia”, Davidian sanoi.

98 prosenttia kyselyyn osallistuneista naisista koki, että heillä on vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia yhteisössään tehtäviin päätöksiin.

”Kolme vuotta sitten afganistanilaisnainen pystyi periaatteessa asettumaan presidenttiehdokkaaksi. Nyt hän ei voi edes päättää, missä tehdä ostoksensa. En sano, että kolme vuotta sitten kaikki oli täydellistä. Se ei ollut. Mutta se ei ollut tällaista”, Davidian sanoo.

68 prosenttia naisista kokee myös, että heillä on heikko tai hyvin heikko mielenterveys. Kahdeksan prosenttia tiesi ainakin jonkun, joka on yrittänyt itsemurhaa.

Rajoitukset vaikuttavat sukupolvien ajan. Tutkimuksen mukaan vuoteen 2026 mennessä 1,1 miljoonaa tyttöä on jäänyt pois koulusta ja 100 000 pois yliopistosta. Se tarkoittaa, että varhaiset raskaudet lisääntyvät 45 prosenttia ja äitiyskuolemat jopa 50 prosenttia.

Davidian toivoo lisää pitkäaikaista rahoitusta naisten organisaatioille, jotta voidaan vahvistaa heidän päätösvaltaansa siellä, missä se yhä on mahdollista. Etenkin koulutukseen, elinkeinoihin ja yritykseen investoiminen on tärkeää. Naiset tarvitsevat myös tiloja, jossa he voivat ilmaista ajatuksiaan suoraan, hän korosti.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia