Kolmelle mantereelle hajautettu WSF on osoitus onnistuneesta globalisaatiosta

Nyt kuudetta kertaa järjestettävää Maailman sosiaalifoorumia (WSF) on moitittu siitä, että se vain arvostelee globalisaatiota tarjoamatta ratkaisuja ongelmiin. Tänä vuonna kolmelle mantereelle hajautettu WSF on kuitenkin malliesimerkki globalisaatiosta parhaimmillaan.

WSF:n tapahtumat sijoittuvat tänä vuonna afrikkalaiseen Maliin (19.-23.1.), Etelä-Amerikan Venezuelaan (24.-29.1.) ja Pakistaniin Aasiassa (24.-29.3.).

Kansalaisyhteiskunnan edustajia kautta maailman kokoava WSF on aina tarjonnut tilaa vuoropuhelulle pyrkimättä tarkoin muotoiltuihin poliittisiin linjauksiin. Foorumi suo kuitenkin eri toimijoille oivan tilaisuuden etsiä yhteistä maaperää ja laatia suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

Köyhyyden vastaisen Global Call to Action Against Poverty -kampanjan julkistaminen viime vuoden WSF:ssä Brasilian Porto Alegressa oli tietoinen valinta kyseisen liikkeen taustavoimilta. He halusivat linkittää kampanjansa WSF:n myönteiseen tunnukseen Toisenlainen maailma on mahdollinen. Kukaan ei odottanutkaan, että kaikki WSF:n osanottajat allekirjoittavat kampanjan jokaisen linjanvedon.

Niille, jotka haluavat vähätellä WSF:ää ”globalisaation vastaisena foorumina”, on tärkeää muistuttaa, että se on ennen kaikkea huolissaan syvästä eriarvoisuudesta ja taloudellis-sosiaalisesta ahdingosta, joka koettelee tavallisia ihmisiä nyt sekä köyhissä että rikkaissa maissa.

Varsin lyhyessä ajassa WSF:stä on muodostunut vuotuinen mahdollisuus, jossa kansalaisyhteiskunta voi kiinnittää huomiota ihmisten elämää haittaaviin vanhoihin ja uusiin epäoikeudenmukaisuuksiin. Niitä ovat esimerkiksi voimistuvan militarismin seuraukset, syvenevä demokratiavaje, eriarvoisuus globaalissa vallankäytössä ja yleistyvät hmisoikeusloukkaukset.

WSF:stä on muodostunut sosiaalista, taloudellista ja poliittista oikeudenmukaisuutta tavoittelevien voimien löyhä verkosto. Sen typistäminen ”globalisaation vastaiseksi liikkeeksi” sivuuttaa muiden muassa sen tosiseikan, että kyse on yhdestä planeettamme globalisoituneimmista liikkeistä.

Foorumissa kokoontuu sellainen mielipiteiden kirjo, että yhteisten poliittisten julkilausumien laatiminen olisi äärimmäisen vaikeaa. Tasapaino saattaisi mielestäni kuitenkin löytyä korostamalla WSF:n sanoman ehdotuksia. Maailman nykyiseen poliittiseen ja taloudelliseen järjestykseen kohdistuva arvostelu sisältää selvästi siemeniä muutosesityksiin.

Olisi virhe pakottaa kaikki WSF:n osanottajat keinotekoiseen poliittiseen konsensukseen. On kuitenkin tärkeätä, että WSF oikaisee myytin siitä, ettei ole olemassa poliittisia päälinjoja, jotka kaikki mukana olevat hyväksyvät. Esimerkiksi kehitysmaita koettelevan velkakriisin ratkaisusta on varsin yksimieliset suositukset.

Silloinkin, kun mukana olevien järjestöjen näkemyksissä on eroja, yhdistäviä seikkoja pitäisi tuoda entistä pontevammin esille. Kunkin alan johtavat järjestöt voisivat ottaa sen asiakseen WSF:n aikana, sitä ennen ja sen jälkeen järjestämällä korkean tason lehdistötilaisuuksia ja muita erityistapahtumia.

On myös tärkeää ottaa oppia muista kansalaisyhteiskunnan tapahtumista, jotka ponnistelevat ankarasti saadakseen aikaan yhteiset päätös- ja julkilausumat.

Olemme usein nähneet, miten yhteenkuuluvuuden tunne hävitetään keskittymällä liiaksi kinasteluun päätöslauselman sanavalinnoista. Sellainen kahlitsee luovuuden ja kekseliäisyyden.

Saattaisi olla asialle eduksi pitää muutosvaatimukset yleisemmällä tasolla - erimielisyyksiä salaamatta - olipa kyse ympäristöstä, sukupuolten tasa-arvosta tai ”terrorismin vastaisen sodan” toteutuksesta. Se olisi vastaus niille, joiden mielestä WSF-porukka tietää kyllä, mikä maailmassa on pielessä, muttei pysty sanomaan, miten siitä tehtäisiin oikeudenmukaisempi ja kestävämpi.

Maailman talousfoorumilla (WEF Sveitsissä 25.-29.1.) on huomattavasti suuremmat resurssit ja helpompi pääsy valtavirran mediajulkisuuteen kuin WSF:llä, joka syntyi sen vastapooliksi.

Täyttääkseen tehtävänsä WSF:n on kyettävä esittämään varteenotettavia vaihtoehtoja ja tavoitettava niidenkin ihmisten sydämet ja mielet, jotka eivät vielä ole mukana liikkeessä globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta.

*Kumi Naidoo on eteläafrikkalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, joka johtaa kansalaisjärjestöjen kansainvälistä Civicus-järjestöä (World Alliance for Citizen Participation).