Kongon kulta virtaa ulos Ugandasta
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Kullan kirous-raportti paljastaa, miksi Uganda vie paljon enemmän kultaa kuin tuottaa. Kongossa 1998-2003 riehuneen sisällissodan aikana naapurimaa Uganda on vienyt parhaimmillaan noin 50 miljoonan euron arvosta kultaa vuodessa. Kullasta on tullut Ugandan kolmanneksi tärkein vientituote, vaikka virallisten tilastojen mukaan kullan tuotanto on alle prosentin sen viennistä.
Johannesburg (IPS – Moyiga Nduru) Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) tuore raportti, Kullan kirous, paljastaa, miksi Uganda vie paljon enemmän kultaa kuin tuottaa. Salaisuus piilee Kongon demokraattisen tasavallan viidakoissa.
Kongossa 1998-2003 riehuneen sisällissodan aikana naapurimaa Uganda on vienyt parhaimmillaan noin 50 miljoonan euron arvosta kultaa vuodessa. Raportin mukaan Kongoon kapinallisten avuksi tulleet Ugandan joukot alistivat raa'asti paikalliset kaivosmiehet valtaansa.
HRW:n mukaan kullasta on tullut Ugandan kolmanneksi tärkein vientituote, vaikka maalla ei ole edellytyksiä vastaavaan kullantuotantoon. Maan oma tuotanto kattaa virallisten tilastojen mukaan alle prosentin sen viennistä.
”Ugandan viranomaiset kieltäytyivät kommentoimasta tätä epäsuhtaa”, Anneke Van Woudenberg HRW:stä kertoo.
”Kulta salakuljetetaan ulos Kongosta, ja Ugandaan saapuessaan se muuttuu lailliseksi. Se saa sertifikaatit, joiden avulla vienti Eurooppaan ja muualle onnistuu”, hän jatkaa.
Uganda kiistää Ruandan ja Zimbabwen tavoin syytökset rikollisesta toiminnasta. YK epäilee kaikkia Kongon luonnonvarojen rosvoamisesta sen varjolla, että ne lähtivät sissien tai maan armeijan avuksi sisällissotaan.
Kun sota virallisesti päättyi 2003, kaivosjätti Anglo Americanin tytäryhtiö AngloGold Ashanti ryhtyi kaivamaan Kongon kultaa saamansa toimiluvan nojalla.HRW syyttää yhtiötä taloudellisen tuen antamisesta Mongbwalun kulta-alueella toimivalle FNI-sissiliikkeelle, joka järjestön mukaan on pelkkä Ugandan peitejärjestö.
Yhtiö kiiruhti selittämään, että sissit kiristivät siltä rahaa eikä se aio jatkossa suostua moiseen.
Van Woudenbergin mielestä yhtiön olisi pitänyt odottaa, kunnes se voi toimia Mongbwalussa ilman sissipäälliköiden häirintää.
”Kongo tarvitsee kipeästi sijoituksia jällenrakennuksensa avuksi, mutta yritykset eivät saa tukea aseellisia ryhmiä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan”, hän muistuttaa.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia