Humanitaarisen avun tarve on noussut tänä vuonna räjähdysmäisesti koronapandemian seurauksena. YK:n tuoreimman tarvearvion (pdf) mukaan apua tarvitaan 63 maassa yhteensä lähes 40 miljardia dollaria.

Summa vastaa yli puolta Suomen valtion ensi vuoden budjetista. Tarve on kasvanut yli 50 prosenttia viime vuoden heinäkuun loppuun verrattuna.

Jo viime vuonna hätäavun tarpeen kasvaessa YK:n varoitti, että pian sen tavoitteena voi olla toimittaa apua 200 miljoonalle ihmiselle.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa heitä on 250 miljoonaa”, totesi ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos tänään järjestetyssä etäseminaarissa.

Tänään vietetään maailman humanitaarisen avun päivää. Humanitaarisella avulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa hätäapua kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Koronaviruspandemia tekee päivästä erityisen ajankohtaisen. Pandemia on tehnyt avun toimittamisesta entistä hankalampaa, suomalaisjärjestöjen ja ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa todettiin.

”Isoja katastrofeja on toki vuosien saatossa nähty, mutta tämän kriisin mittakaava ja yhtäaikaisuus eri puolilla maailmaa on ylittänyt muut katastrofit”, sanoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Koronavirukseen liittyvien liikkumisrajoitusten vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja hinnat nousseet. Päälle tulevat vielä muut kriisit.

”Koronan ohella luonnonkatastrofit ja konfliktit eivät ole suinkaan vähentyneet, päin vastoin. Lisäksi on otettava huomioon koronan välilliset vaikutukset, kuten ruokaturvan heikkeneminen ja talouden supistuminen”, muistutti kehitysministeri Ville Skinnari (sd) seminaarissa.

Koronatyöntekijöitä ajettiin takaa

Maailman humanitaarisen avun päivän tarkoituksena on muistella etenkin hätäaputyössä henkensä menettäneitä avustustyöntekijöitä. Viime vuonna tapettiin 125 avustustyöntekijää.

Viime viikkoina avustustyöntekijöitä on tapettu muun muassa Nigerissä ja Kamerunissa. YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston mukaan koronapandemian alkamisen jälkeen myös lukuisia terveystyöntekijöitä vastaan on hyökätty.

Esimerkiksi Intiassa koronahenkilökuntaa on ajettu takaa ja heitelty kivillä, Norsunluurannikolla taas tuhottiin koronatestauslaitos, koska se sijaitsi ihmisten mielestä liian lähellä heidän kotejaan, kertoi Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen seminaarissa.

Tähän mennessä YK on saanut kasaan noin neljänneksen tarvitsemastaan humanitaarisesta avusta. Suomen on tarkoitus antaa humanitaarista apua tänä vuonna noin 90 miljoonalla eurolla. Ulkoministeriö kertoi tänään, että uusimpia kohteita ovat muun muassa kolmen miljoonan euron tuki Maailman ruokaohjelmalle sekä kolmen miljoonan euron tuki Education Cannot Wait -koulutusrahastolle.