Sekä rikkaat että köyhät maat ovat pahentaneet globaalia eriarvoistumiskehitystä leikkaamalla koronapandemian aikana julkisia palveluita ja kieltäytymällä nostamasta veroja, kritisoivat brittiläistaustainen avustusjärjestö Oxfam International ja Development Finance International -järjestö (DFI). 

Järjestöjen tuoreen raportin mukaan suuri enemmistö maailman maista leikkasi pandemian aikana koulutus-, terveys- ja sosiaalimenojaan. 

”Useimmat hallitukset ovat täysin epäonnistuneet torjuakseen eriarvoisuusräjähdystä, jonka koronapandemia aiheutti. Ne karsivat julkisia palveluita, kun ihmiset tarvitsivat niitä, ja päästivät miljardöörit ja suuryritykset pälkähästä niittämään ennätysvoittoja”, sanoo Oxfamin pääjohtaja Gabriela Bucher tiedotteessa. 

Järjestöjen raportissa on mukana 161 maata. Raportin mukaan terveysmenojaan leikkasi pandemiasta huolimatta puolet matalan tulotason ja keskitulotason maista. Kaikista maista lähes puolet leikkasi sosiaalimenoja ja 70 prosenttia koulutusmenoja. 

Kritiikkiä saa esimerkiksi Jordania, joka leikkasi terveysmenojaan viidenneksellä. Ranskaa kritisoidaan yritysverojen ja varallisuusveron poistosta. Suomi sen sijaan on raportin tilastoissa kymmenen parhaan maan joukossa. Kiitosta saa myös esimerkiksi korkeinta tuloveroluokkaa korottanut Costa Rica.

Järjestöt muistuttavat, että vuoden 1918 espanjantautiepidemian, 1930-luvun laman ja toisen maailmansodan jälkeen monet rikkaat maat korottivat rikkaiden veroja ja ottivat käyttöön yritysveroja. Näitä tuloja käytettiin rakentamaan koulutusta, terveyttä ja sosiaaliturvaa. 

”Meidän täytyy herätä ja ottaa oppia. Eriarvoisuuden kasvun torjuminen on täysin käytännöllistä, ja siinä on tervettä järkeä. Eriarvoisuus on poliittinen valinta. Hallitusten pitää lopettaa rikkaiden asettaminen etusijalle ja tavallisten ihmisten asettaminen viimeiselle sijalle”, sanoo DFI:n johtaja Matthew Martin.

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) pitävät tällä viikolla vuosikokouksiaan. Järjestöt kritisoivat IMF:ää, joka ajaa niiden mukaan lisää leikkauksia velkojen takaisin maksamiseksi. IMF:n tilastojen mukaan kolme neljästä maasta suunnittelee lisäleikkauksia seuraavien viiden vuoden aikana.

Raportin mukaan vuonna 2021 matalan tulotason maat käyttivät keskimäärin 27,5 prosenttia budjetistaan velkojen takaisinmaksuun. Se on kaksi kertaa enemmän kuin ne ovat käyttäneet koulutukseen, neljä kertaa enemmän kuin terveyteen ja lähes 12 kertaa enemmän kuin sosiaaliturvaan. 

”Perustavanlaatuinen velkahelpotus ja korkeammat verot rikkaille ovat välttämättömiä, jotta voidaan vähentää eriarvoisuutta dramaattisesti”, Martin sanoo.