Kriisit monimutkaistuvat, informaatiosota kiihtyy

Kun ääri-islamilainen al-Qaida-liike halusi takavuosina viestinsä julkisuuteen, se otti yhteyttä yleensä qatarilaiseen tv-kanavaan al-Jazeeraan. Kanava välitti tuhruisen videokuvan propagandoineen maailmalle.

Nyt Irakissa toimiva Isis-liike julkaisee YouTubessa ja Twitterissä päivittäin tietoa julmuuksistaan ilman sen kummempia välikäsiä – toimittajia ei enää kaivata.

"On vaikuttavaa, miten Isis hallitsee viestintää. Sillä ei ole käytössään samoja keinoja kuin hallituksella, mutta se kontrolloi viestintää sataprosenttisesti. Isisin valtaamilta alueilta ei tule tietoa ilman Isisiä", toteaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) pääjohtaja Yves Daccord.

Daccord puhui eilen Suomen Punaisen Ristin järjestämässä seminaarissa median ja viestinnän muuttuvasta roolista kriisi- ja konfliktitilanteissa. Muutos on hänen mukaansa ollut viime vuosina suuri: viestinnän ja sen hallinnan merkitys on nykymaailmassa tärkeämpi kuin koskaan, mutta samaan aikaan toimittajien rooli on pienentynyt.

Heitä ei enää tarvita tuottamaan tietoa konfliktialueilta, sillä sitä virtaa ilmoille muutenkin. ICRC:nkin toiminta-alueilla lähes kaikilla on kännykkä ja netti.

"Kuka tahansa, jolla on netti, puhelin ja intressejä, voi tuottaa tietoa. Ainoa tapa, jolla viestintää voi nykyään kontrolloida, on katkaista sähköt", Daccord toteaa.

Ei pelkkiä klikkauksia

Tiedon tuottamisen helpottuminen tarkoittaa, että jokainen voi tuoda oman yksilöllisen näkemyksensä ja kokemuksensa julki. Tieto pirstaloituu, ja sen seassa on myös propagandaa, jota on liikkunut Daccordin mukaan paljon etenkin Gazan ja Ukrainan konfliktien yhteydessä. Samalla varmuus siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, vähenee.

"Sanoisin, että kuilu informaation ja informoiduksi tulemisen välillä on suurempi kuin koskaan. Ihmiset hukkuvat informaatioon."

Siksi medialla voikin Daccordin mukaan edelleen olla rooli konfliktiuutisoinnissa. Median pitäisi hänen mukaansa uudistaa toimintaperiaatteensa ja lakata tuijottamasta pelkästään uutisvälityksen nopeuteen ja siihen, montako klikkausta uutinen saa.

"Median pitää pohtia omaa kykyään olla mukana lisäämässä monimutkaisuuden ymmärtämistä ja ihmisten hyvinvointia – ei vain osumia. Medialla voi olla rooli tiedon editoinnissa ja asioiden yhdistelyssä", hän sanoo.

Yhteisymmärrys puuttuu

Daccordin mukaan viestinnän rooli ei ole ainoa monimutkaistuva asia nykymaailmassa, vaan kriisit ja konfliktit ylipäätään ovat nykyisin hankalampia kuin aiemmin.

"Katastrofien kurittamiin ihmisiin ei vaikuta vain yksi ongelma, vaan moninkertainen paine. Meillä on yhä enemmän sekä akuutteja että kroonisia kriisejä. Näemme yhdistelmän äärimmäistä köyhyyttä, hauraita valtioita ja väkivaltaa. Kun yritämme vastata niihin, vastaamme useaan eri ongelmaan", hän kuvailee.

Daccord on huolissaan myös siitä, että maailman maita näyttää vaivaavan totaalinen yhteisymmärryksen puute. Johtajat eivät enää kykene sopimaan yhdessä isoista asioista, kuten talouskriisien tai konfliktien hoitamisesta.

"Ei näe sitä, että maat istuisivat alas ja saisivat aikaan ratkaisuja globaaleista kysymyksistä. Oikea politiikka ja diplomatia ovat kadonneet. Se on iso kysymys."