(IPS) -- Varhain lauantaiaamuna pienviljelijä Planeta Hatuleke herää sateen tyynnyttävään ääneen Etelä-Sambian Pemban alueella . Taivaat ovat auenneet, kuten paikalliset sanovat, ja pitkän kuivan kauden jälkeen sataa rankasti.

”Tämä on tervetullutta kuivan kauden jälkeen”, 55-vuotias leski Hatuleke huokaa huojentuneena. ”Sateiden rytmi on ollut epätavallinen, meitä saattaa odottaa viime satokauden uusinta.”

Viljelyskautta 2018–2019 leimasivat pitkittyneet kuivat jaksot. Katastrofien hallinnan yksikkö DMMU:n mukaan ne ajoivat 2,3 miljoonana ihmistä vakavaan ruokapulaan ja humanitaarisen avun tarpeeseen.

Hatuleke ja hänen kahdeksan perheenjäsentään kuuluvat näihin nälän vaivaamiin. Viime satokaudella perhe sai korjattua vain viisi 50 kilon säkkiä maissia, kymmenen vähemmän kuin he olisivat vuodeksi tarvinneet.

”Ei ole ollut helppoa ruokkia perhettäni sen jälkeen, kun ne viisi säkkiä tyhjenivät. Olen kiitollinen hallitukselle ruoka-avusta, mutta tällaiset isot perheet joutuvat hankkimaan täydennystä muin keinoin. Olemme selvinneet myymällä puutarhamme tuotteita”, Hatuleke selittää.

Katastrofin resepti

Viime lokakuussa YK:n ruokajärjestöt FAO, IFAD ja WFP vaativat pikaista rahoitusta mittavan ruokakriisin välttämiseksi eteläisessä Afrikassa. Ne vaativat kansainvälistä yhteisöä myös lisäämään pitkän aikavälin toimia, joilla taisteltaisiin ilmastoshokkien vaikutuksia vastaan sekä vahvistettaisiin yhteisöjä ja maita kestämään niitä.

Järjestöt varoittivat, että ennätysmäiset 45 miljoonaa ihmistä eteläisen Afrikan 16 valtiossa kärsisi vakavasta ruokapulasta kuudessa kuukaudessa lokakuusta lähtien.

”Myöhästyneet sateet, pitkittyneet kuivat jaksot, kaksi syklonia ja taloudelliset vaikeudet yhdessä ovat osoittautuneet katastrofin reseptiksi ruokaturvalle ja elinkeinoille koko eteläisessä Afrikassa”, FAO:n eteläisen Afrikan aluekoordinaattori Alain Onibon sanoo.

”Monilta maanviljelysyhteisöiltä menee ainakin kahdesta kolmeen satokautta ennen kuin he pääsevät tavallisiin tuotantomääriinsä, joten välitön apu on elintärkeää. Nyt on aika vahvistaa toimia maanviljelyshätätiloja vastaan. Meidän täytyy varmistaa, että viljelijät ja karjankasvattajat hyödyntävät ennustettuja hyviä sateita, sillä se on keskeistä kun autetaan heitä jälleenrakentamaan elinkeinonsa.”

Molemmat ilmastoäärimmäisyydet samanaikaisesti

Viimeisistä viidestä kasvukaudesta vain yhtenä eteläinen Afrikka on saanut normaalin määrän sadetta. Sen sijaan itsepintaiset kuivuudet, toisiaan seuraavat syklonit ja tulvat ovat tehneet tuhojaan alueella, joka on riippuvainen sadekasteluun turvautuvista pientiloista.

Sambia kiintoisasti kokee molempia ilmastoäärimmäisyyksiä samaan aikaan. Siinä missä lounaisosien maanviljelijöitä ahdistavat arvaamattoman vähäiset sateet, heidän koilliskolkan kollegansa kamppailevat äkillisten tulvien kanssa. On raportoitu yli 300 perheen joutuneen tulvien keskelle Sambian itäisen provinssin Mambwen ja Lumezin alueilla.

Etelä-Sambian Pemban alueella Hatuleke toivoo, että kestävään ympäristönhoitoon perustuvat ilmastoälykkäät viljelykeinot antavat hänelle tänä vuonna paremman sadon. Hän on hiljakkoin alkanut noudattaa niitä.

”Kylvin peltoni varhain, heti ensimmäisten sateiden jälkeen marraskuun puolivälissä, ja kuten näette, maissintähkät alkavat juuri erottua”, Hatuleke sanoo. ”Toivon hyvää satoa, kunhan vain sataa riittävästi kasvukauden toisen puolikkaan aikana.”