(IPS) -- Sukupuolten tasa-arvo on kohentunut Chilessä mutta pelikentän tasoittamisessa on vielä paljon tehtävää, naisjärjestöt sanovat. Erityisen eriarvoistavaa on hoivatyö, jota naiset yhä tekevät enimmäkseen palkatta.

Omaishoitajien oikeudet nousivat vahvasti esiin sen jälkeen, kun vasemmistolainen presidentti Gabriel Boric liitti heidät sosiaalipolitiikkansa painopistealueisiin ja patisti asianomaisia ministeriöitä toimiin.

Vuodesta 2022 lähtien valtio on myöntänyt omaishoitajaksi rekisteröityneille henkilöille nopeutetun pääsyn sosiaaliturvan piiriin.

Sosiaalisen kehityksen ja perheasioiden ministeriö odottaa, että alkuvaiheessa rekisteröityy 25 800 omaishoitajaa. Kaikkiaan palkatonta hoivatyötä kotonaan tekee arviolta puolisen miljoonaa henkilöä, joista 85 prosenttia on naisia.

Liki 20 miljoonan asukkaan Chilessä hoitajaa tarvitsee 1,2 miljoonaa ihmistä.

”Monen omaishoitajana toimivan naisen mielenterveys on ylikuormitettu, jopa äärimmilleen. Miten voi hoidettava silloin, kun hoitajan asiat eivät ole tolallaan mielenterveyden, talouden ja tunne-elämän suhteen?” Carolina Cartagena, 42, aprikoi. Hän toimii valtakunnallisen Minä hoidan -yhdistyksen sihteerinä.

Valtio on päässyt omaishoidon kehittämisessä vasta kolmen kuukauden kokeiluihin, joiden aikana hoitajille on tarjolla terveydenhoitoa, terapiaa ja kuntoutusta. ”Entä loppuvuosi?” Cartagena kysyy.

Minä hoidan -yhdistykseen kuuluu 800 perhettä viidestä eri kaupungista. Yhdistys painottaa, että omaishoito ei saisi olla yksinomaan perheen vastuulla, vaikka valtio säästääkin siinä pitkän pennin.

Kotitöissä iso kuilu

Chilen naisten asema on kohentunut vähin erin äitiyslomien ja lastentarhojen ansiosta. Lakia naismurhista on kiristetty ja abortti sallittu tapauksissa, joissa sikiö on epämuodostunut, äidin henki vaarantuu tai raskaus on raiskauksen seurausta.

Rajallinenkin aborttioikeus on kuitenkin vaakalaudalla, sillä äärioikeistolaisella republikaanipuolueella on enemmistö neuvostossa, joka luonnostelee uuden perustuslain tekstin. Kansa äänestää siitä joulukuussa.

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan 48 prosenttia Chilen kotitalouksista on naisvetoisia ja niistä 59 prosenttia on köyhiä.

Tuorein ajankäyttöä koskeva tutkimus vuodelta 2015 paljastaa, että Chilen miehet käyttivät palkattomaan kotityöhön vajaat kolme tuntia päivässä ja naiset liki kuusi tuntia.

Tasa-arvo-observatorion sosiologi Teresa Valdés muistuttaa, että perinteinen machokulttuuri ilmenee yhä naisten syrjintänä ja ahdisteluna, jotka vaikeuttavat etenemistä työelämässä. Myös naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä, ja vuonna 2022 murhattiin 43 naista sukupuolensa vuoksi.

”Tuore kysely kertoo, että kaksi naista viidestä on kokenut väkivaltaa parisuhteessa, mikä on aiempaa enemmän. Emme tiedä, onko väkivalta lisääntynyt vai tunnistetaanko se nyt herkemmin”, Valdés sanoo.

Naistentalo pelastaa

”Sukupuolten epätasa-arvo on yhä avoin haava Chilessä. Hoivatyön ongelmista puhutaan, mutta mitään ei ole vielä ratkaistu”, selittää Aída Moreno, 77, joka perusti vuonna 1989 Huamachucon naistentalon Rencan kuntaan Santiagon pohjoispuolelle.

Aluksi talo toimi soppakeittiönä, joka ruokki seudun köyhiä lapsia ja perheitä. Sittemmin se alkoi opettaa naisille perinteisiä käsityötaitoja ja myöhemmin kampaamo- ja ompelimoalaa. Nyt laajaan kurssivalikoimaan kuuluvat myös digitaidot.

Ennen muuta talo toimii edelleen turvapaikkana väkivallasta kärsineille naisille. Moreno huomauttaa, että naisten työtä arvostetaan nykyisin aiempaa enemmän mutta ei lähimainkaan tarpeeksi.

”Kun mies menee työpäivän jälkeen levolle, häntä ei valvota ajatus siitä, mitä ruokaa pystyy tarjoamaan perheelleen huomenna”, Morena muistuttaa.

”Nyt naisen työllekin aletaan antaa arvoa – mutta ei kuitenkaan hintaa. Jos miehen pitäisi maksaa kodin pesula-, ruoka- ynnä muista palveluista, hänen palkkansa ei riittäisi.”

Naistentalo kantaa huolta myös lapsista. Uusin hanke jäljittää peruskoulunsa keskeyttäneitä vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja auttaa heitä jatkamaan opintojaan toisessa koulussa.