Kun rahan arvo romahti

Britannian ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa myötäilevien uutisten mukaan yksinvaltainen Mugabe pitää oppositiota hirmuisessa otteessaan ja on ajanut talouden kuralle anastamalla valkoisten zimbabwelaisten tuottoisat tilukset pakottaen maatilojen lailliset omistajat maanpakoon.

Totta on ainakin se, että Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa suurten kauppakeskusten ja supermarketien hyllyt loistavat tyhjyyttään. Autoilijat jonottavat korttelikaupalla huoltoasemille, joilta sattuu saamaan polttoainetta.

Rahan arvo on romahtanut, ja inflaatio laukkaa lähes 5 000 prosentissa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tällä viikolla, että vuoden loppuun mennessä Zimbabwen inflaatio saattaisi kohota peräti 100 000 prosenttiin, mikä tarkoittaisi sitä, että tuotteiden hinnat olisivat tuhat kertaa korkeammat kuin vuosi sitten.

* * *

Jo tämänhetkinen inflaatiovauhti merkitsee sitä, että hinnat kaksinkertaistuvat viikossa. Ihmisten ei kannata säästää ansaitsemiaan rahoja, sillä seuraavana päivänä niiden arvo on jo pudonnut. Palkkatyötäkään ei kannata tehdä, vaikka töitä olisi tarjolla. Ei ihme, että maan työikäisistä 80 prosenttia on vailla työtä.

Sen sijaan vaihtokauppa on yleistynyt, samoin sukulaisten auttaminen. Maaseudun pieniltä peltotilkuilta lähetetään maissia ja vihanneksia kaupunkiin muuttaneille perheenjäsenille. Ulkomailla asuvat zimbabwelaiset tilaavat nettikaupoista ruokatarvikkeita ystäville ja sukulaisille kotimaassa maksaen tuotteista ulkomaanvaluutassa.

Paikallisen matkapuhelinoperaattorin uuden rahansiirtopalvelun avulla myös bensiinin ostokuponkeja voidaan lähettää tekstiviestinä ulkomailta.

* * *

BBC:n nettisivuilla julkaistiin viime viikolla zimbabwelaisten tuttavilleen Englantiin lähettämiä sähköpostiviestejä. Kolmikymppinen opettaja kertoi joutuneensa lopettamaan työt yläasteella, koska 3,5 miljoonan Zimbabwen dollarin palkka ei enää riitä työmatkoihin. Opettaja suunnitteli ryhtyvänsä katukaupustelijaksi.

Yritysjohtaja selosti viikonlopun olutrallia kavereidensa kanssa. Kaljaa ei tosin löytynyt mistään, mutta yhden kaupan ulkopuolella alettiin juuri purkaa leipälastia kun juhlaporukka sattui paikalle, ja kaverukset pääsivät ostamaan tuoretta leipää ilman jonottamista.

Ylempi toimihenkilö kertoi käyvänsä rajan takana Etelä-Afrikassa hankkimassa vessapaperia, perunoita ja kananmunia. Kirjaston työntekijät olivat puolestaan perustaneet kirjastorakennuksen pihalle oman kasvimaan.

* * *

Mugaben hallitus syyttää talousahdingosta Britannian, Yhdysvaltojen ja EU:n asettamia kauppapakotteita. Zimbabwe ei ole saanut lainoja ulkomailta sen jälkeen kun valkoisten suurtiloja ryhdyttiin 90-luvun lopulla pakkolunastamaan ja jakamaan maaseudun maattomille mustille. Myöskään teollisuus ja kuljetussektori eivät ole vuosiin voineet ostaa varaosia ulkomailta.

Inflaation hillitsemiseksi Zimbabwen hallitus on pyrkinyt rajoittamaan valuuttakauppaa, ottanut setelien sijasta käyttöön ostokupongit ja viimeisenä keinona ryhtynyt peruselintarvikkeiden hintasäännöstelyyn.

Uusien lakien myötä tuotteiden hintoja on leikattu 50 prosentilla ja kauppiaita, jotka eivät ole suostuneet myymään puoleen hintaan, on pidätetty. Seuraukset ovat olleet turmiolliset. Maissijauhon ja ruokaöljyn pakkoale on aiheuttanut mellakointia muistuttavia ryntäyksiä kaupoissa. Tuotanto on osittain pysähtynyt kannattamattomana jättäen jäljelle tyhjät hyllyt.

Ahdingosta hyötyvät kuitenkin ne harvat, jotka pystyvät suhteillaan hankkimaan valuuttaa virallisella vaihtokurssilla ja myyvät sitä edelleen yli kymmenkertaisella mustan pörssin kurssilla.

Yllättäen myös Zimbabwen pörssi elää kulta-aikaa. Kun rahaa ei kannata säilyttää sen arvonmenetyksen vuoksi, monet ovat sijoittaneet säästönsä osakkeisiin.

* * *

Zimbabwen suurtilojen pakkolunastus on toteutettu epäilemättä kehnosti, ja maan aiemmin tärkeimmän vientituotteen, tupakan, tuotanto on vähentynyt rajusti.

Silti maareformi on Zimbabwelle elämän ja kuoleman kysymys. Kun valkoisten johtamasta Rhodesiasta vuonna 1980 tuli itsenäinen Zimbabwe, parhaat viljelysmaat olivat valkoisen vähemmistön ja ulkomaisten suuryhtiöiden omistuksessa ja musta enemmistö oli ajettu reservaatteihin tai suurtilojen halvaksi työvoimaksi.

Itsenäistymisen alla Lontoossa käydyissä neuvotteluissa Britannia lupasi rahoittaa suurtilojen lunastuksen, mutta halukkaita myyjiä ei juuri löytynyt ja 18 vuotta myöhemmin Tony Blairin hallitus irtisanoutui Margaret Thatcherin hallituksen aikoinaan tekemistä lupauksista. Tähän päivään mennessä vain murto-osa maaseudun maattomista perheistä on saanut oman maapalstan.

Ensi vuoden alussa pidettävät vaalit eivät lupaa ratkaisua maan talousahdinkoon. 83-vuotias presidentti Mugabe näyttäisi kaikesta huolimatta nauttivan paitsi oman Zanu-puolueensa myös etenkin maaseutuväestön enemmistön kannatusta.

Britannian ja Yhdysvaltojen rahoituksella toimiva oppositiopuolue MDC hajosi kaksi vuotta sitten kahtia, kun oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai palkkasi iskujoukkoja ahdistelemaan kilpailijoitaan puolueen sisällä. Tsvangirain kannattajia syytetään tuomioistuimessa myös polttopulloiskuista busseihin, poliisiasemille ja Mugaben kannattajien omistamiin kauppoihin.

Julkaisija: KU