Kuuballe keppiä vai porkkanaa

Fidel Castron eroilmoitus oli pääuutinen kaikkialla maailmassa, ja kommentaareissa muistutettiin siitä, että maan kaikista ongelmista huolimatta Kuuban presidentti luopui vallasta omasta tahdostaan eikä Yhdysvaltojen painostuksen vuoksi.

Kommunistipuolueen Granma-lehdessä viime viikolla julkaistuissa kolumneissaan Fidel Castro ei juuri peitellyt itsetyytyväisyyttään.

”Tiistaina ei ollut suuria kansainvälisiä uutisia”, Fidel kirjoitti torstaina ilmestyneessä lehdessä. ”Vaatimaton viestini, jonka kirjoitin Kuuban kansalle maanantaina helmikuun 18. päivänä, levitettiin laajasti kaikkialle maailmaan. Kello yhdeltätoista aamupäivällä aloin vastaanottaa uutisia. Edellisenä yönä olin nukkunut paremmin kuin koskaan. Minulla oli puhdas omatunto, ja olin luvannut itselleni lomaa.”

Castro kertoi seuranneensa tv:stä Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden reaktioita eroilmoitukseensa.

”Katselin mielissäni presidenttiehdokkaiden hämmennystä. Äänten menettämisen pelossa kukin heistä koki itsensä pakotetuksi esittämään Kuuballe kiireellisiä vaatimuksia. Olisi voinut kuvitella, että minä olin Pulitzer-palkinnon voittaja, joka haastatteli heitä hyvin herkistä poliittisista kysymyksistä CNN:lle.”

* * *

Yhdysvaltojen presidenttikilvan pääehdokkaista vain Barack Obama näyttäisi kannattavan Kuuban vastaisten pakotteiden lieventämistä, ennen kaikkea Yhdysvaltojen kansalaisten matkustuskiellon ja amerikankuubalaisten rahalähetyksille asetettujen rajoitusten purkamista. Mutta myös Obama on itse asiassa kiristänyt kantaansa Kuuban-politiikassa, sillä pyrkiessään senaattoriksi vuonna 2003 hän ehdotti luopumista koko kauppasaarrosta.

Viime viikolla myös eräät vaikutusvaltaiset länsilehdet suosittelivat pääkirjoituksissaan pakotteiden poistamista. New York Timesin mukaan kauppasaarto on lähinnä pönkittänyt Fidel Castron valtaa ja ollut kommunistijohdolle hyvä tekosyy rajoittaa poliittisia oikeuksia. The Economist totesi, että myönteinen muutos Kuubassa edellyttää kauppasuhteiden avaamista ja yhteistyötä maan nykyisen johdon ja amerikankuubalaisten välillä.

”Yhdysvallat on jäämässä pelkäksi sivustakatsojaksi Kuuban muutosprosessissa”, kirjoitti yhdysvaltalainen kolumnisti David Brooks meksikolaisessa päivälehdessä La Jornadassa.

* * *

Kuuba on ollut Yhdysvaltojen taloussaarrossa vuodesta 1962. Keskeinen syy kauppasaartoon oli United Fruit yhtiön sokeriplantaasien kansallistaminen pian sen jälkeen kun yhtiö oli antanut laivojaan käytettäväksi CIA:n ja Kuuban oikeistojoukkojen hyökkäyksessä Sikojenlahdelle. Yhdysvaltojen kansalaisten matkustuskielto Kuubaan tuli voimaan jo vuotta aiemmin.

George Bush vanhemman valtakaudella Yhdysvallat laajensi pakotteet koskemaan myös muita maita, jotka kävivät Kuuban kanssa kauppaa. Kuubassa edellisen puolen vuoden aikana käyneille laivoille määrättiin pääsykielto Yhdysvaltojen satamiin.

Niin sanottu Helms-Burton-laki vuodelta 1996 kriminalisoi kaiken kaupankäynnin ”varastetulla yhdysvaltalaisomaisuudella”. Lain nojalla Yhdysvalloissa voidaan nostaa syytteet ulkomaisia yrittäjiä vastaan, joilla on liikesuhteita Kuuban kanssa. Yhdysvaltalaisten matkustuskieltoa Kuubaan muiden maiden kautta kiristettiin tuntuvilla sakoilla.

Amerikankuubalaiset saivat edelleen erikoisluvalla matkustaa Kuubaan tapaamaan perheenjäseniään. George W. Bushin hallitus rajoitti vuonna 2004 näiden vierailujen määrän yhteen korkeintaan kahden viikon matkaan kerran kolmessa vuodessa.

* * *

Pelkän kauppasaarron lisäksi Yhdysvallat on Kuuban vallankumouksesta lähtien järjestänyt ja rahoittanut terrori-iskuja, sabotaaseja ja Fidel Castron murhayrityksiä. Toteuttajina ovat yleensä olleet CIA:n kouluttamat, Miamin kuubalaisiin ääriryhmiin kuuluvat agentit.

Ranskalaistutkija Salim Lamranin mukaan Kuubassa tehtiin vuosina 1959–2003 yli 800 vakavaa terroritekoa, mukaan lukien 78 pommi-iskua siviilikohteisiin ja 61 lentokone- tai matkustajalaivan kaappausta. Pahin yksittäinen terrori-isku oli Kuuban lentoyhtiön matkustajakoneen räjäyttäminen Barbadoksen edustalla vuonna 1976. Kaikki koneen 73 matkustajaa kuolivat, muun muassa Kuuban koko miekkailumaajoukkue.

Iskun järjestämisestä aikoinaan tuomittu Luis Posada Carriles onnistui karkaamaan vankilasta Venezuelassa ja on tänä päivänä vapaalla jalalla Yhdysvalloissa. Posada Carriles oli myös Havannan hotelleihin ja muihin turistikohteisiin kesällä 1997 tehtyjen pommi-iskujen takana.

Oma lukunsa ovat kymmenet esimerkit biologisesta sodankäynnistä: vuoden 1971 sikarutto, jonka seurauksena Kuuban kaikki puoli miljoonaa sikaa jouduttiin lopettamaan, vuoden 1981 denguekuume-epidemia, johon sairastui 350 000 ihmistä ja 158 kuoli, tai vuonna 1997 tehty operaatio, jossa Yhdysvaltojen hallituksen koneesta levitettiin Matanzasin provinssiin viljelykasveille hyvin tuhoisia palmuripsiäisiä.

Fidel Castroa vastaan tehtiin hänen vallassaoloaikanaan ainakin 638 murhayritystä. Surmaamiskeinot vaihtelivat botuliinilla myrkytetyistä sikareista myrkkypistoskyniin, pillereihin ja pommi-iskuihin.

* * *

Tätä taustaa vasten voi kuulostaa kummalliselta, että vuodesta 2003 asti Yhdysvallat on ollut Kuuban tärkein elintarvikkeiden tuoja. Kauppasaarrosta huolimatta maahan vietiin viime vuonna 600 miljoonan dollarin edestä yhdysvaltalaisia maataloustuotteita.

Yhdysvaltojen kongressi salli vuonna 2000 elintarvikkeiden viennin Kuubaan, mikäli tuotteista maksetaan käteisellä.

Kuuba on tänä päivänä kuudenneksi suurin yhdysvaltalaisen kananlihan ostaja ja vehnän vientitilastoissa sijalla 11. Samalla Yhdysvaltojen maataloustuottajista on tullut Kuuban kauppasaarron purkamisen suurimpia puolestapuhujia.

Julkaisija: Kansan Uutiset