Kyläkoulun opettajan arkipäivää: <br>TYÖ PITÄÄ LAPSET POISSA KOULUN PENKILTÄ

Pokhara - Vihreä Lanka / Juha Rekola

Opettaja Hari Adhikari Rakhin kylästä Pokharan lähistöltä istahtaa kivelle ja antaa tarinan tulla.

"Haluatko todella tietää? No, minä kerron."

Tässä on tiivistettynä 30- vuotiaan nepalilaisen opettajan vastaus huolettomasti esitettyyn kysymykseen, mitä kuuluu.


Kylissä on paljon ongelmia. Koulut eivät ole hyvässä kunnossa ja minusta koulutus on ensisijainen asia ihmiselle. Toinen suuri ongelma on juomavesi, ihmiset saavat paljon tauteja likaisesta vedestä. Terveyspalveluja ei ole."

"Viljelymenetelmät ovat alkeellisia ja sadot jäävät heikoiksi. Usein ainoa kulkutie on kapea vuoristopolku eikä kylien välillä aina ole minkäänlaista tietä. Kylästä toiseen liikkuminen on hidasta ja vaivalloista, eivätkä lapset voi käydä koulua, vaikka sellainen olisi lähelläkin."

"Yksi suuri ongelma on metsien tuhoutuminen. Ihmisillä ei ole energiaa kotikäyttöön, valaisuun tai keittämiseen. Kaikki otetaan polttopuuna metsästä ja se harvenee nopeasti. Karja viedään viidakkoon ja syö nuoret puuntaimet. Jotkut jopa sytyttävät metsäpaloja tuhoten metsää vuosi vuodelta enemmän."

Joskus vanhemmat tulevat
ouluun lasten sijasta

"Koulua käy noin 60 prosenttia lapsista, mutta kouluympäristö ei ole hyvä. Ei ole kunnollisia kirjoja, ei kunnon luokkahuoneita ja opetusmateriaalit maksavat niin paljon, ettei heillä ole varaa edes kyniin. Myös koulutettujen opettajien puute on vaikea ongelma. Opettajille ei makseta kunnollisia palkkoja ja vaatii paljon pysyä ammatissa."

"Lasten opettaminen kylissä on todella haaste. Ihmiset ovat niin perinteisiä, eivät haluaisi muuttaa tapojaan. Opettajat joutuvat monenlaisten tilanteiden eteen, joskus vanhemmat tulevat kouluun lastensa sijasta, usein lapset pistetään töihin ja koulu jää toiseksi."

"Kyllä he haluaisivat kouluttaa lapsiansa, mutta eivät tiedä miten. Kun on paljon ongelmia, lapsia tarvitaan polttopuun keräämiseen, karjan ruokkimiseen jne.. Yksi perhe pitää sekä lehmiä, vuohia, viljelee maissia, työtä riittää ja lapsetkin täytyy laittaa sitä tekemään. Vaikka vanhemmat haluaisivatkin lähettää lapsensa kouluun, se ei ole aina mahdollista."

"Tyttöjen ja pokien koulunkäynnin välillä ei enää nykyään ole paljoa eroja. Köyhyyden vuoksi usein kukaan ei pääse kouluun. Lapsia on perheessä paljon ja isommat tytöt saavat tehtäväkseen huolehtia pienemmistä. Mutta silti minun koulussani esimerkiksi on tyttöjä kuusikymmentä prosenttia. Kaupunkialueilla se ei ole ongelma, mutta kylissä tytöt käyvät koulua paljon vähemmän kuin pojat."

Joka viides
saa lukea

"Lukutaitoisia on tilaston mukaan noin 30 prosenttia, mutta en usko siihen. Panchayat- hallitus järjesti aikuisten lukutaitokursseja, mutta en ole koskaan tavannut ketään, joka olisi sellaisen käynyt. Luulen, että jos rehellisesti mitataan, korkeintaan 20 prosentia väestöstä on lukutaitoisia."

"Demokratia antaa meille enemmän mahdollisuuksia ongelmiemme ratkomiseen. Paljon täytyy kuitenkin tehdä, ennenkuin hallitus onnistuu. Kovaa työtä on edessä. Se on sitä haastavampaa, mitä heikompaa teknologiamme on."

© Muista tekijänoikeudet

Julkaisija: Vihreä Lanka