Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä tulee maanantaina kuluneeksi viisi vuotta. Vaikka useimmat kotinsa menettäneet on saatu siirrettyä pois pakolaisleireiltä, kymmenet tuhannet ihmiset elävät yhä surkeissa olosuhteissa.

Haitin iskenyt maanjäristys tappoi yli 200 000 ihmistä ja vei kodin jopa kahdelta miljoonalta. Järistystä seurasi raju koleraepidemia, joka lähti leviämään todennäköisesti maahan tulleiden nepalilaisten YK-rauhanturvaajien mukana. Apua alkoi virrata maahan saman tien, mutta siitä huolimatta noin 80 000 ihmistä asuu yhä leireillä. Vessoista on pulaa, ja teltta-asumukset ovat etenkin hurrikaanikauden aikana huonoja asuinpaikkoja.

Leireillä elävien määrä on järistyksen jälkeen pudonnut yli 90 prosentilla, mutta ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen raportin (pdf) mukaan kymmenet tuhannet asukkaat on häädetty leireiltä pakolla ilman mahdollisuutta uuteen asuntoon. Leireille on järjestön tutkimusten mukaan hyökätty väkivalloin, ja vaikka häätöjen määrä viime vuonna väheni, hallitus ei ole asettanut tekijöitä syytteeseen.

Monet kehitysyhteistyöohjelmat ovat myös tarjonneet asumisongelmaan vain tilapäisiä ratkaisuja, Amnesty kritisoi.

Haitiin apua toimittava Kirkon Ulkomaanavun mukaan ongelmana on myös se, että maan heikko hallitus jätettiin avustusoperaatiossa huomiotta. Nyt peruspalvelut ovat jääneet kansainvälisten järjestöjen varaan.

Myös Haitin poliittinen kriisi on hidastanut mahdollisuuksia puuttua asumisongelmaan. Maanjäristyksen jälkeen maassa ei ole pidetty presidentinvaaleja lukuun ottamatta yksiäkään vaaleja. Viime vuoden lopulla tyytymättömyys kärjistyi protesteiksi, jotka johtivat pääministerin eroon. YK on patistanut maata tilanteen ratkaisemiseen, sillä kongressin toimivalta päättyy tällä viikolla.

"Odotettavissa on uusia hallitusta vastustavia mielenosoituksia. Mielenosoitusten taustalla on vaalien viivästymisen lisäksi huono taloudellinen ja sosiaalinen tilanne", kertoo Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan alue-edustaja Uluç Baslanti Port-au-Princestä.