Katastrofaalinen. Se on syyrialaisen tohtori Zeidoun Alzoubin mukaan oikea sana kuvaamaan Syyrian tämänhetkistä terveystilannetta.

"Jos emme toimi pian, maassa on kohta nolla lääkäriä", hän sanoo.

Alzoubi johtaa UOSSM:ää (Union of Medical Care and Relief Organizations), kansainvälistä järjestöyhteenliittymää, joka on ylläpitänyt terveyspalveluita Syyriassa vuodesta 2012, lähes koko tuhoisan konfliktin ajan.

Puolueeton järjestö muun muassa tukee sairaaloita ja terveyskeskuksia, toimittaa lääkkeitä, antaa ensiapua, rokotuksia ja mielenterveystukea. Esimerkiksi sen tukemissa terveyskeskuksissa apua on saanut jo noin 825 000 potilasta.

Suomessa tällä viikolla vierailleen Alzoubin mukaan yksi järjestön tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä on maan lääkäripulan paikkaaminen.

"Koulutamme ihmisiä antamaan ensiapua, auttamaan synnytyksissä sekä antamaan psykososiaalista tukea. Tarkoituksena on, että yhteisöjen terveystyöntekijät hoitaisivat potilaita ensimmäisenä ja että vain vakavimmat tapaukset siirrettäisiin sairaaloihin, sillä ne eivät voi ottaa kaikkia vastaan", hän kertoo.

Sairaalat kuuluvat Syyrian vaarallisimpiin paikkoihin, ja satoja terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut hyökkäyksissä terveyspalveluita vastaan. Konflikti on tuhonnut myös terveyskeskuksia ja välineistöä. Alzoubi arvioi, että noin 15 000 lääkäriä on lähtenyt maasta.

"Kansallinen standardi on yksi lääkäri 700:aa potilasta kohti, mutta nyt meillä on alueesta riippuen yksi lääkäri 10 000–12 000:ta potilasta kohti", hän kertoo.

Lääkäripula on johtanut myös korkeampaan kuolleisuuteen. Enää Syyriassa ei kuitenkaan kuolla vain sotavammojen vuoksi, Alzoubi kertoo.

"Korkea kuolleisuusaste johtuu sodan epäsuorista vaikutuksista. Ihmiset kuolevat diabetekseen, sydäntauteihin ja muihin ei-tarttuviin tauteihin sekä myös tartuntatauteihin."

Jos lääkäri jää, potilaatkin jäävät

Alzoubi vieraili tällä viikolla Suomen Lähetysseuran kutsumana Helsingissä, jossa järjestettiin kansainvälinen Syyria-avustuskonferenssi YK:n pyynnöstä. Siellä julkaistiin avustussuunnitelma, jonka tarkoituksena on kerätä 4,63 miljardia dollaria eli noin 4,3 miljardia euroa vuosille 2017–2018 Syyrian pakolaisten ja heidät vastaanottaneiden maiden tukemiseksi.

Suomalaisten järjestöjen konferenssin alla julkaiseman kannanoton mukaan Syyrian paikalliset toimijat pitäisi ottaa paremmin mukaan niin humanitaariseen apuun, rauhantyöhön kuin jälleenrakennukseenkin.

Alzoubi on samaa mieltä. Jos halutaan rauhaa, rahaa tarvitaan nimenomaan paikallisille toimijoille, hän sanoo.

UOSSM:llä olisi käyttöä rahalle, jolla voitaisiin maksaa lääkärien palkkoja. Siten Syyriaan ei saataisi jäämään pelkästään lääkäreitä, vaan myös tuhansia muita ihmisiä, hän huomauttaa.

"Olen sanonut yhä uudelleen EU-lahjoittajille, että jos maksatte lääkärin palkan, annatte myös Syyriassa oleville perheille enemmän syitä jäädä. Jos ei ole kouluja eikä lääkäriä, joka rokottaisi lapset, he eivät jää."

Kaikki eivät olekaan lähteneet, sen osoittavat UOSSM:n työntekijöiden ponnistelut Syyriassa. Alzoubi itse asuu virallisesti Saksassa mutta käy jatkuvasti Syyriassa.

"Jonkun on tehtävä tämä. Jos en tee tätä, jonkun muun täytyy."