Lähes joka toista serbiä on kiusattu töissä

Siirtyminen markkinatalouteen mullisti työelämän entisen Jugoslavian alueella. Sivutuotteena yleistyi kiusaaminen, jota Serbiassa koki viime vuonna 43 prosenttia työntekijöistä.

Katka Ceh, 46, ryhtyi myymään vihanneksia torilla menetettyään työnsä esikoulun opettajana yli vuosi sitten. Potkut tulivat sen jälkeen, kun Ceh oli voittanut oikeusjutun häntä vuosia piinannutta rehtoria vastaan.

Raastupaan menon mahdollisti tuore laki työpaikkakiusaamisesta. Rehtori sai noin 700 euron sakot - ja makeat naurut.

"Voit haastaa minut uudelleen oikeuteen, mutta et saa ikinä tämän alan töitä", Ceh muistelee rehtorin kommenttia.

"Silloin tajusin, että olin hävinnyt taistelun, eikä mikään laki voi suojella minua. Asun pienessä kylässä, jossa kaikki tietävät asiasta. Oikeusjuttu vain pahensi tilannetta. Siksi kasvatan nyt vihanneksia takapihalla", Ceh kertoo.

Yksityistäminen kiihdytti

Ei kiusata -kansalaisjärjestö tutki Serbian työpaikkojen tilannetta puoli vuotta uuden lain voimaantulon jälkeen. Vastausten mukaan 43 prosenttia Serbian 1,8-miljoonaisesta työvoimasta oli joutunut esimiesten tai työtovereiden kiusan kohteeksi viime vuonna.

"Siirtyminen markkinatalouteen ja yritysten yksityistäminen ovat antaneet alibin kiusaamiselle", aiheesta kirjan tehnyt Vesna Baltazerovic sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on samanlainen kaikissa Jugoslavian hajottua syntyneissä maissa.

Euroopan unionin maissa kiusaamista koki viime vuoden selvityksen mukaan keskimäärin alle viisi prosenttia työntekijöistä. Suomi oli vuonna 2005 tilaston kärjessä, mutta jäi nyt alle seitsemän prosentin osuudellaan muun muassa Ranskan ja Hollannin taakse.

Kriisi vetää hiljaiseksi

"Nykyisen talouskriisin aikana sekä kiusatut että todistajat vaikenevat, koska kaikki haluavat säilyttää työnsä. Keskinäinen solidaarisuus muuttuu henkiinjäämiskamppailuksi", Baltazerovic selittää.

Myös ammattiyhdistystoimintaa vaikeutetaan ahdistelemalla aktiiveja, Olga Kicanovic Serbian työriitojen sovittelutoimistosta sanoo.

Hänen mukaansa kiusa kohdistuu usein myös niihin, jotka rohkenevat paljastaa laittomuuksia yksityistetyissä yrityksissä. Kyse voi olla uusien omistajien harjoittamasta rahanpesusta tai kavalluksista.

Myös poliittista kiusaamista esiintyy, kun puolueet nimeävät edustajiaan julkisten yritysten johtoon. "He ovat yleensä epäpäteviä ja ryhtyvät piinaamaan niitä, jotka kiinnittävät asiaan huomiota", Kicanovic sanoo.

Laajat vaikutukset

Kiusaamisella on vakavia terveysvaikutuksia. Tyypillisiä oireita ovat ahdistus, masennus ja päänsärky, kertoo uhreja tutkinut psykologi Ljiljana Arandjelovic.

"Vakavimpiin tapauksiin voi liittyä sydänvaivoja tai diabeteksen puhkeaminen. Lisäksi kiusaaminen ja sen terveyshaitat aiheuttavat kärsimyksiä uhrin perheelle", Arandjelovic jatkaa.

Asiantuntijat eivät näe ongelmaan muuta ratkaisua kuin koulutuksen.

"Työntekijöille on selvitettävä, mitä kiusaaminen on, miten sen tunnistaa ja miten ryhtyä toimiin sen lopettamiseksi", Baltazerovic listaa.

"Myös työnantajia on koulutettava, koska kiusaaminen tai sen salliminen ei ole heidän etunsa mukaista. Laki on hyvä, mutta se ei auta, elleivät ihmiset ymmärrä, mitä tapahtuu ja miten siihen voi puuttua", hän tähdentää.