Yksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktin kiperimmistä kysymyksistä koskee Israelin siirtokuntia, joita maa on rakentanut vuoden 1967 sodassa miehittämilleen alueille.

Kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokunnat ovat laittomia. Siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden boikotointi onkin Palestiina-aktivistien ja kansalaisjärjestöjen eri puolilla maailmaa pitkään ajama tavoite.

Nyt asiaan yritetään puuttua myös lainsäädännön kautta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on tehnyt lakialoitteen miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta.

Aloitteen lakitekstissä ei viitata mihinkään tiettyyn maahan tai alueeseen, mutta Israelin miehittämät palestiinalaisalueet olisivat sen ilmeisin soveltamiskohde.

Aloitteen mahdollisuudet edetä laiksi ovat heikohkot. Aloitteen allekirjoitti 35 kansanedustajaa etupäässä vasemmistoliitosta, sosialidemokraateista ja vihreistä. Rkp:stä on yksi allekirjoittaja, Eva Biaudet.

”Korona-aikana on erittäin haastavaa kerätä allekirjoituksia, kun ei ole juuri tilaisuutta kohdata muita edustajia. Lisäksi tämän aloitteen tematiikkaan liittyy paljon tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja”, Honkasalo toteaa.

Vaikka kannatusta ei Suomen eduskunnassa tulisi, ei Honkasalo pidä aloitteen tekemistä turhana työnä.

”Tämä on pitkän aikavälin vaikuttamista. Toivottavasti asia etenee jossain vaiheessa, ja sitten on ainakin pohja valmiiksi mietittynä. Käännätimme aloitteen tekstin myös englanniksi, ja tietoisuutta siitä on saatu levitettyä ulkomaille.”

Irlannin parlamentilta jo kertaalleen vihreää valoa

Suomea ja Honkasaloa ennen vastaavaa on yrittänyt Irlannin senaatin jäsen Frances Black, joka teki lakialoitteen miehitetyiltä alueilta olevien tuotteiden kieltämisestä vuonna 2018.

Irlannissa asialle löytyikin kannatusta, sillä parlamentin molemmat kamarit hyväksyivät aloitteen alustavassa käsittelyssä. Irlannin parlamentti hyväksyi myös kesällä 2021 kannanoton, jossa Israelin siirtokuntien todetaan merkitsevän käytännössä miehitettyjen alueiden laitonta liittämistä Israeliin.

Maan edellinen hallitus kuitenkin torjui Blackin lakialoitteen. Vuoden 2020 vaalien ja uuden hallituksen myötä lakialoite on edelleen parlamentin käsittelyssä kommentointi- ja muutoskierroksella.

Irlannissa lain vastustajat ovat olleet huolissaan sen vaikutuksista Irlannin talouteen. Laki näet saattaisi aiheuttaa ongelmia yhdysvaltalaisille yrityksille, joista monet ovat verotuksellisista syistä sijoittaneet Euroopan-toimintojensa pääkonttorin Irlantiin.

Yhdysvalloissa taas on voimassa laki, joka kieltää yhdysvaltalaisia yrityksiä osallistumasta sellaisiin boikotteihin, joita Yhdysvaltain hallitus ei hyväksy. Tällöin Irlannissa toimivat yhdysvaltalaiset yritykset joutuisivat monimutkaiseen juridiseen solmuun – tai siirtämään toimintonsa pois Irlannista.

Kansalaisaloite edistää asiaa EU:ssa

Siirtokuntatuotteiden boikotointia pyritään edistämään myös EU-tasolla eurooppalaisen kansalaisaloitteen myötä. Euroopan komissio rekisteröi asiaa koskevan aloitteen viime syyskuussa juridisen väännön jälkeen.

Edetäkseen käsittelyyn kansalaisaloitteen tulee saada taakseen vähintään miljoona kannattajaa EU-maista. Allekirjoitusten keruu alkaa 20. helmikuuta, joka on kansainvälinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä.

Aiemmin siirtokuntatuotteita on käsitelty muun muassa EU-tuomioistuimessa, joka päätti vuonna 2019, että siirtokunnista tuotavien elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä on käytävä ilmi, että ne ovat peräisin nimenomaan siirtokunnista.

Merkintävelvollisuus tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden jättää siirtokuntatuotteet ostamatta, mutta ei rajoita niiden maahantuontia tai myyntiä.

Boikottipäätöksiä myös kaupunkitasolla

Kuntatasolla siirtokuntatuotteiden boikotointipäätöksiä on tehty eri puolilla Eurooppaa. Ainakin Oslon kaupunginvaltuusto sekä Leicester, Swansea ja Gwynedd Britanniassa ovat kieltäneet siirtokuntatuotteet julkisissa hankinnoissa.

Helsingissä 20 kaupunginvaltuutettua teki vuonna 2021 aloitteen siitä, että Helsingin kaupunki sitoutuisi olemaan solmimatta sopimuksia minkään yrityksen kanssa, joka hyötyy palestiinalaisalueiden laittomasta miehityksestä.

Helsingin Sanomien jutun mukaan kaupungin virkamiehistö ei aloitteesta innostunut, mutta kaupunginhallitus päätti loppuvuodesta 2021 tiukan äänestyksen jälkeen palauttaa asian käsittelyyn.

Juttua muokattu 8.2.: Lisätty tieto siitä, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoitusten keruu alkaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivänä 20. helmikuuta.