(IPS) -- ”Miten koralliriutat voisivat välttyä vaurioilta, kun meri on näin lämmin?”, elsalvadorilainen kalastaja Luis Morán kysyy kävellessään kohti pikkuvenettään, joka kelluu muutaman metrin päässä Tyynenmeren rantavedessä.

Morán elää Punta Remedios -rannan laitamilla Los Cóbanosissa, 22 hehtaaria laajan Complejo Los Cóbanos -luonnonsuojelualueen vieressä. Paikka tunnetaan El Salvadorin ainoana kallioriuttana, jossa koralli kasvaa.

Los Cóbanos on pikkukylä Acajutlan kunnassa noin 90 kilometriä pääkaupunki San Salvadorista. Muiden rannikkoalueen köyhien yhteisöjen lailla kylä on pääasiassa riippuvainen kalastuksesta.

Alueella työskentelee meribiologeja, joiden kanssa Morán tekee yhteistyötä. Biologit ovat kertoneet Moránille, että korallit kärsivät veden lämpenemisestä.

”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”, 56-vuotias kalastaja huokaa.

Hän on tullut tietoiseksi, että lämmin merivesi vaikuttaa myös kalastajayhteisöjen elinkeinoihin. Monet yhteisöille kaupallisesti arvokkaat kalalajit, kuten punanapsijat, lisääntyvät ja etsivät suojaa riutoilta. Nyt vesi alkaa olla niillekin liian lämmintä.

Muut kylän kalastajat vahvistavat, että kalat ovat vähentyneet alueella.

Melvin Orellana, 41, sanoo menneensä merelle kalaan muutama päivä sitten ja palanneensa mukanaan vain 2,5 kiloa kalaa. ”Se ei kattanut edes bensiinin hintaa”, Orellana murahtaa.

Muiden kalastajien tavoin Orellana matkaa jopa 70 merimailin (130 kilometriä) päähän avomerelle pyytämään haita, dolfiinia eli mahi-mahia sekä napsijaa. Hänen veneessään on 75 hevosvoiman moottori, joka syö paljon kallista polttoainetta.

Suurin osa koralleista on tuhoutumassa

Ilmastonmuutoksen sekä El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen vahingoittaa koralliriuttoja ympäri maailman. Lämpeneminen ”valkaisee” koralleja, sillä veden lämpimyyden aiheuttama stressi saa korallit häätämään pinnaltaan levän. Jos veden lämpö pysyttelee liian korkeana pitkiä aikoja, korallit alkavat kuolla, sillä ne eivät kykene elämään ilman ravintoa tuottavia leviä.

Los Cóbanosin luonnonsuojelualueella vaikutus on jo ilmeinen.

”Riutan korallipeite on kutistunut kolmesta prosentista vain yhteen prosenttiin”, meribiologi Johanna Segovia kertoo. Segovia on elsalvadorilaisen Francisco Gavidian yliopiston tutkija.

YK:n ympäristöohjelman vuonna 2019 julkaisemassa raportissa varoitettiin, että vuoteen 2050 mennessä 70–90 prosenttia maailman koralliriutoista on tuhoutunut. Näin tapahtuu, vaikka maapallon lämpeneminen saataisiin pysähtymään 1,5 celsiusasteeseen yli esiteollisen tason.

Sama vesien lämpeneminen häätää kalat kauemmas rannikolta.

Ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden lisäksi kaloihin vaikuttavat teollinen kalastus sekä paikallisyhteisöjen toiminta.

Esimerkiksi hyönteismyrkkyjen laaja käyttö ja metsäkato jokialtaiden ylävirroilla saastuttavat jokea ja tuovat sedimenttiä riuttaekosysteemiin.

”Koralliriutat ovat hauraita ekosysteemejä. Lämpötilan nousu ja sedimentin lisääntyminen rappeuttavat niitä”, El Salvadorin yliopiston biologian professori Francisco Chicas selittää.

Samat ongelmat koko Keski-Amerikassa

Kestämätön turismi on myös rappeutumisen osatekijä. Vieraat usein viis veisaavat paikallisista säännöistä, jotka kieltävät koskemasta koralliekosysteemiin. Jopa keltaisen, simpukoiden kuorista ja koralleista jauhautuneen biogeenisen hiekan mukaan ottaminen on kiellettyä.

Punta Remediosissa ihmiset ovat järjestäytyneet, jotta mitään sellaista ei tapahtuisi.

”Sunnuntaisin vävypoikani takavarikoi pulloja, joissa on hiekkaa ja pieniä rapuja”, Luis Morán kertoo. Hänellä on neljä aikuista lasta ja vaimonsa Maria Ángela Cortésin kanssa yhteinen pieni kalaravintola puisella laiturilla meren rannassa. Rannat peittyvät turistien roskista.

Toinen kylän asukas, José Cruz Miranda, kerää tyhjiä limonadi- ja oluttölkkejä. Hänellä on kotivarastossaan nyt 30 kiloa niitä. Hän myy tölkit Ajacutlassa sijaisevalle kierrätysyhtiölle noin 50 sentillä kilo. Diabetesta sairastava Miranda käyttää tölkeistä saamansa rahat lääkkeisiin.

Los Cóbanosin riuttoihin vaikuttavat tekijät vaikuttavat myös muuhun Keski-Amerikkaan.

”Costa Ricassa koralliriutat ovat sairastumassa sekä ihmisen toimien että luonnollisten tapahtumien seurauksena, ja ilmastonmuutos nopeuttaa kehitystä”, kansalaisjärjestö Raising Coral Costa Rican toinen perustaja Tatiana Villalobos sanoo.

Costa Ricalla on noin 970 neliökilometriä korallia Tyynenmeren ja Atlantin rannikoilla. Villalobos tosin huomauttaa, että luvut ovat vuosikymmenen takaa. Korallit ovat säilyneet eri tavoin eri alueilla, yleensä sitä paremmin, mitä etäämpänä ne ovat rannikosta.