Linuxin valtit yritysmaailmassa

Parin viime vuoden aikana tietokonevirukset ja erilaiset verkkomadot ovat häirinneet tietoliikennettä entistä enemmän. Näistä haittaohjelmista kenties tunnetuimpia ovat olleet Slammer, Blaster/Lovsan, Swen ja Sobic.F. Suurin osa tietoturvahyökkäyksistä kohdistuu Microsoftin Windows -käyttöjärjestelmään ja sen pyörittämiin ohjelmiin, koska niillä on suurempi käyttäjäkunta kuin vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla.

Vaikka Linuxissakin on havaittu useita viruksia, on sen suojana toistaiseksi ollut status hakkereiden "omana" käyttöjärjestelmänä, johon kuka tahansa voi tehdä ja ehdottaa muutoksia. Kuten Linuxilla, myös muilla vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on intohimoisesti kehitystyöhönsä suhtautuvia kannattajia, jotka yhdessä pyrkivät tekemään koodista mahdollisimman toimivan ja turvallisen.

Turvallisuuden ohella avoimen lähdekoodin ohjelmien suosiota on kasvattanut niiden edullisuus. Sen on saanut havaita myös Microsoft julkistettuaan heinäkuussa 2001 uudenlaisen lisenssikäytäntönsä, joka koskee myös toimistojen suosimaa MSOffice-ohjelmistoa. Uusi lisenssikäytäntö kasvattaa erityisesti julkisen sektorin ja yritysten tietotekniikkakuluja, koska niillä on käytössään useita työasemia.

Lisenssiuudistuksen luoma muutos on pääpiirteittäin sellainen, että kun asiakas aikaisemmin maksoi lisenssimaksun vain ohjelman hankintavaiheessa, niin nyt hänen tulee maksaa tietty summa joka vuosi. Laajasti Microsoft Officea päätteissään käyttävät tahot ovatkin alkaneet hakea edullisempaa vaihtoehtoa Linuxista ja muista vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista vältääkseen nousevat kustannukset.

Kaupallinen potentiaali kiinnostaa yrityksiä

Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttämistä kaupallisiin tarkoituksiin ei ole kielletty millään säädöksellä. Siksi monet suuret kaupalliset it-toimittajat ja ohjelmistoyhtiöt, kuten IBM ja HP, ovat kiinnostuneet niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja alkaneet kehittää koodia omissa projekteissaan. Tärkeäksi katsotaan ohjelmien soveltuvuus Linux-käyttöympäristöön, sillä Linux on ainoa varteenotettava haastaja kalliille kaupallisille ohjelmistoille. Windowsin osuus yksittäisten työasemien käyttöjärjestelmistä on noin 95 prosenttia.

Siitä lähtien kun kaupallinen ohjelmistoyhtiö SunMicrosystems toi vapaan ja avoimen ohjelmistokehityksen piiriin toimisto-ohjelmistonsa StarOfficen, ja se julkaistiin versiona OpenOffice 1.0, on Microsoft Officelle ollut olemassa vakavasti otettava haastaja. OpenOffice 1.0 on ilmainen ja vapaasti imuroitavissa internetistä. Suomeksi OpenOffice 1.0 on ladattavissa Linux-, Windows-, MacOS- ja Solaris -käyttöjärjestelmiin soveltuvaksi KongoGroupin sivuilta.

Kyseinen toimisto-ohjelmisto sisältää kaikki samat toimistotyössä tarvittavat sovellukset kuin MSOffice: tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, esitysgrafiikkaohjelman ja tietokantayhteydet, ja sen työkalut tukevat myös useimpien muiden toimisto-ohjelmien tiedostomuotoja. Siirtyminen OpenOfficeen on tehty helpoksi.

Vapaan ja avoimen lähdekoodin liikkeen piirissä kaupallisten tahojen mukaantulo on koettu positiiviseksi asiaksi. Ohjelmistoyhtiöt tekevät käyttäjäystävällisempiä versioita ohjelmista. Niiden kautta vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmat saavat lisää käyttäjiä, tunnettuutta ja merkitystä tietotekniikka-alalla.

Linkit:

F-Securen lyhyt esitys tietoturvasta (PDF)
Pronics Oy: lista Linuxin ja muiden avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjistä
Kongo Group, OpenOffice 1,0 Basic