Vielä muutama vuosi sitten lapsityövoiman käyttö näytti olevan Intiassa vähenemään päin.

Kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin ansiosta maassa oli mennyt läpi lapsityövoiman kieltävä laki. Yhä useampi lapsi meni kouluun työpaikan sijasta. Lapsityöläisten määrä oli 2000-luvun lukemista laskenut useammalla miljoonalla.

Ne ajat ovat nyt takanapäin. Koronapandemia aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi lapsityövoiman on havaittu lisääntyneen niin Intiassa kuin monissa muissakin maissa. Kielteinen kehitys alkoi jo ennen pandemiaa.

”Koko Etelä-Aasiassa pandemian vaikutukset lapsityöhön tulevat olemaan massiiviset, ja ne ovat massiiviset jo nyt. Lapsityövoiman lisääntyminen johtaa myös moniin muihin ongelmiin, kuten esimerkiksi matalien palkkojen yleistymisen”, sanoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) Etelä-Aasian aluekoordinaattori Manoranjan Pegu.

SASKin kehitysyhteistyössä pyritään parantamaan alueen työntekijöiden oikeuksia ja vaikuttamaan samalla myös lapsityöhön. Pegu seuraa Intian, Nepalin, Bangladeshin ja Myanmarin tilannetta Intian pääkaupungista New Delhistä käsin.

Lapsityö kasvaa ensimmäistä kertaa vuosiin

YK:lla on parhaillaan meneillään lapsityövoiman vähentämiseen tähtäävä teemavuosi, ja tulevana lauantaina vietetään kansainvälistä lapsityövoiman vastaista päivää.

Tavoitteena on kitkeä lapsityö kokonaan vuoteen 2025 mennessä, mutta nyt tilanne näyttää synkältä. Maailman työjärjestön (ILO) ja YK:n lapsijärjestön Unicefin tänään julkaiseman raportin mukaan lapsityöläisten määrä on kasvanut ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen ja oli vuonna 2020 yhteensä 160 miljoonaa.

Raportti ennustaa, että lapsityöläisten määrä voi koronaviruspandemian takia nousta vielä lähes yhdeksällä miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä.

Epäsuotuisa kehitys alkoi jo ennen pandemiaa. Raportin mukaan lapsityön kasvua selittää etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan tilanne, jossa köyhyys, konfliktit, työmarkkinoiden epävirallisuus ja sosiaaliturvan puute pitävät lapset yhä töissä. Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa lasten työnteko on vähentynyt.

Työnantajat värväävät lapsia

Intiassa arvioitiin (pdf) ennen koronapandemiaa olevan noin 13 miljoonaa työtä tekevää lasta. He työskentelevät esimerkiksi maatiloilla, tiilitehtaissa, kivilouhoksilla ja pienteollisuudessa, kuten kotien nahkatehtaissa.

Tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon nimenomaan pandemia on lisännyt lapsityöläisten määrää, ei vielä ole, mutta esimerkkejä riittää.

Esimerkiksi lapsityön vastaisen CACL-järjestön yli 800 lapselle viime syksynä tekemän kyselytutkimuksen mukaan Tamil Nadun osavaltiossa työtä tekevien lasten osuus on pandemian seurauksena kasvanut 28 prosentista lähes 80:een tietyillä alueilla.

Mediat ovat kertoneet myös lapsikaupan lisääntymisestä Intiassa.

Intialaisille jäi neljä tuntia aikaa varautua, kun maa viime vuonna meni koronasulkuun. Kaupunkien köyhät siirtotyöläiset – myös lapset – lähtivät kävellen kohti kotiseutujaan, jonne saattoi olla satojen kilometrien matka.

Katastrofin ainekset olivat nopeasti kasassa, sillä noin 90 prosenttia intialaisista tekee työtä epävirallisella sektorilla, usein urakkaluonteisesti. Kattavaa sosiaaliturvaa ei ole ja harvalla on säästöjä. Kun koulut menivät kiinni, perheiden taloudellinen taakka kasvoi kestämättömäksi.

”Koulu on ollut köyhille perheille tärkeä myös siksi, että lapset ovat saaneet siellä ilmaisen lounaan. Nyt perheiden piti hankkia lapsille itse ruokaa. Koska vanhemmat menettivät työnsä, lapset joutuivat etsimään töitä”, Pegu kuvailee.

Tavallisesti intialaiset työnantajat lähettävät maalaiskyliin värvääjiä löytääkseen mahdollisimman halpaa tilapäistyövoimaa. Koronapandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten takia he toivovat löytävänsä nyt vieläkin halvempia palkollisia. Ja heitä riittää.

”Nyt työnantajat haluavat juuri lapsia ja nuoria, koska heille ei tarvitse maksaa yhtä paljon. He ovat antaneet ohjeita etsiä nimenomaan nuorta työvoimaa”, Pegu kertoo.

Koulujen sulkeminen on lisännyt myös muita lieveilmiöitä, kuten lapsiavioliittoja ja -raskauksia. Koronaorpoja kaupataan adoptoitaviksi, hän kertoo.

Lapsityön kasvu koronan seurauksena ei koske vain Intiaa. Esimerkiksi Venezuelassa, Jemenissä ja Länsi-Afrikan maiden kaakaotiloilla lapsityövoima on lisääntynyt koronapandemian aikana.

Human Rights Watch -järjestö puolestaan haastatteli alkuvuonna Ghanan, Nepalin ja Ugandan lapsityöläisiä. Monet heistä olivat ryhtyneet työhön ensimmäistä kertaa koronapandemian aikana tukeakseen perheitään tai koska he olivat menettäneet vanhempansa koronalle.

Sosiaaliturva tehokas keino

Vaikka tilastot näyttävät nyt synkiltä, 2000-luku on pääosin ollut lapsityön vähenemisen aikaa. Vuosina 2000–2016 lapsityöläisten määrä ehti vähentyä 94 miljoonalla.

”Sitä selittää esimerkiksi monien maiden vaurastuminen, lainsäädäntö ja koulutuksen parantuminen”, arvioi Helsingissä sijaitsevan YK-yliopiston Wider-instituutin tutkija Milla Nyyssölä.

Sitä, ettei lapsityöstä ole ponnisteluista huolimatta päästy eroon, selittää lopulta yksinkertainen asia: juurisyyt eivät ole poistuneet.

”Lapsityötä on edelleen olemassa, koska köyhyys ei ole kadonnut maailmasta minnekään. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ennen pandemiaa, mutta samaan aikaan väestönkasvu tuo meille koko ajan uusia ihmisiä köyhyyden piiriin”, tiivistää Tampereen yliopiston tutkija Lauri Heimo.

Hän viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa eri maiden sosiaaliturvamalleja.

Hän uskoo, että kattava sosiaaliturva olisi paras keino kitkeä lapsityövoimaa, sillä sen avulla perheet pystyisivät paremmin varautumaan esimerkiksi pandemian kaltaisiin suuriin kriiseihin. Lapsia ei tarvitsisi panna töihin, jos ylimääräinen raha tulisi valtiolta.

”Sosiaaliturvan puuttumista perustellaan toisinaan resurssien puutteella, mutta voi kysyä, onko mailla varaa olla ottamatta sosiaaliturvaa käyttöön. Esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen pohjautuu suurelta osin sosiaaliturvan ja talouden yhdistelmään”, hän muistuttaa.

Sosiaaliturva on kehittyvissäkin maissa yleistynyt viime vuosina, ja koronapandemian aikana etenkin tilapäisiä ohjelmia on toteutettu enemmän. Esimerkiksi brittiläisen Oxfam-järjestön mukaan pandemian aikana noin kolmannes maailman väestöstä ei kuitenkaan ole ollut julkisesti rahoitetun sosiaaliturvan piirissä pandemian aikana.

Sosiaaliturvasta olisi hyötyä: esimerkiksi Kolumbiassa tehdyn tutkimuksen mukaan käteissiirrot vähensivät lapsityötä 15 prosenttia, Nicaraguassa 14–20 prosenttia.

”Etenkin ehdolliset käteissiirto-ohjelmat ovat olleet tehokkaita, sillä ne toimivat kahdesta suunnasta: ne velvoittavat panemaan lapset kouluun vastineeksi sosiaalituesta, ja samalla perheet saavat vielä rahaakin. Lapsityön tarve poistuu näin tehokkaasti”, Milla Nyyssölä kertoo.

SASKin Manoranjan Pegun mukaan Intiassa lapsityötä ylläpitää myös työntekijöiden huono asema Siksi paremmat palkat ja neuvotteluoikeudet olisivat Intiassa tärkeä keino vähentää myös lapsityötä, hän sanoo.

Lapsityöstä seuraa köyhyyttä

Vaikka länsimaissa odotellaan jo pandemian loppua, Pegu uskoo, että Intian kaltaiset maat tulevat kärsimään vuosikausien ajan. Vasta 14 prosenttia maan asukkaista on rokotettu, ja joidenkin arvioiden mukaan kestää useamman vuoden, ennen kuin koko maa saadaan rokotettua.

”Lapsityöläisten määrä kasvaa joka päivä. Ja viimeisenä pandemiasta toipuvat köyhät. Kestää vähintään kymmenen vuotta palata takaisin edes siihen aikaan, jossa olimme aikaisemmin. En usko, että lapsityövoimaa poistetaan vielä pitkään aikaan”, Pegu toteaa.