Miljoonilla ihmisillä ei ole varaa tavalliseen ruoka-annokseen. Syynä ovat konfliktit, ilmastonmuutos, taloudelliset ongelmat ja uusimpana koronavirus, summaa Maailman ruokaohjelman (WFP) tänään ilmestynyt raportti.

Kolmatta kertaa julkistettava raportti vertailee perusruoka-aterian, kuten papu- ja riisilautasellisen, hintaa 36 kehittyvässä maassa. Hinta suhteutetaan maan keskitulotasoon, jotta voidaan selvittää, kuinka suuri prosenttiosuus ihmisten tuloista menee ruokaan. Ruuan kustannusten havainnollistamiseksi prosenttiosuutta verrataan New Yorkin osavaltion keskitulotasoon.

Tilanne on pahin Etelä-Sudanissa. Siellä perusruoka-ateria maksaa peräti 186 prosenttia henkilön päivittäisistä tuloista. Newyorkilaisen keskitulotasoon suhteutettuna se tarkoittaisi 393:a dollaria (336 euroa).

Sisäisestä konfliktista pitkään kärsinyt Etelä-Sudan oli kärkisijalla myös vuonna 2018, kun raportti viimeksi julkistettiin. Tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa eteläsudanilaista tarvitsee humanitaarista apua.

WFP muistuttaa, että jo ennen koronaviruspandemiaa käsillä oli pahin humanitaarinen kriisi sitten toisen maailmansodan. Nyt pandemia uhkaa 270 miljoonan ihmisen henkeä ja elinkeinoja.

”Myös kaupungeissa ihmiset ovat alttiita, sillä koronvirus johtaa työttömyyden kasvuun eivätkä ihmiset pystyvät käyttämään markkinoita, joita he tarvitsevat saadakseen ruokaa. Miljoonille ihmisille päivän palkan menettäminen tarkoittaa päivän ruuan menettämistä itseltä ja lapsilta. Tämä voi aiheuttaa myös sosiaalisten jännitteiden ja epävakauden kasvua”, muistuttaa järjestön pääjohtaja David Beasley tiedotteessa.

Indeksin 20 kärkimaasta 17 sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Etelä-Sudanin jälkeen ruoka on kalleinta Burundissa, jossa perusruoka-aterian hinta länsimaiseen tasoon suhteutettuna olisi 78 euroa. Kolmantena olevassa Malawissa hinta olisi 63 euroa. Sen jälkeen tulevat Haiti ja Sudan. Halvinta ruoka on Yhdysvaltain (1,1 euroa) jälkeen Turkissa (2,6 euroa), Kolumbiassa (3,2 euroa) ja Panamassa (3,3 euroa).

WFP:lle myönnettiin viime viikolla Nobelin rauhanpalkinto. Järjestö muistuttaa raportissaan, että myös konfliktit ovat tärkeä tekijä nälän kasvussa, sillä väkivalta pakottaa ihmiset pois kodeistaan, mailtaan ja työpaikoiltaan ja vähentää näin tuloja sekä kohtuuhintaisen ruuan saatavuutta.