Marokko vastasi EU:lle pampuilla

Länsi-Saharan oikeus itsenäisyyteen odottaa yhä ratkaisua. Viimeinen näytös kiistassa ajoittui maaliskuun ensimmäiseen viikonloppuun ja sen jälkeiseen aikaan. Ensiksi EU:n vastavalittu presidentti Herman Van Rompuy puhui ja marokolaiset vastasivat puheeseen pamputtamalla länsisaharalaisia aktivisteja.

Marokolaiset poliisit ja sotilaat pahoinpitelivät maanantaina ja tiistaina lukuisia länsisaharalaisia ihmisoikeusaktivisteja, jotka olivat tapaamassa sukulaisiaan Dakhlan, El Aiun ja Bojadorin kylissä. Helsingissä vieraillut länsisaharalaisen itsenäisyysliikkeen Polisarion ulkoasiain komitean puheenjohtaja Mohamed Beissat tulkitsi pahoinpitelyt Marokon vastaukseksi Euroopan unionin presidentille Herman Van Rompuylle.

Van Rompuy oli puheessaan Grenadassa 7. maaliskuuta vaatinut Marokoa noudattamaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia. Beissatin mukaan Marokko halusi osoittaa länsisaharalaisille voimaansa sekä sen, ettei heidän kannata laskea EU:n varaan.

Beissat toivoi, että unionilla olisi Länsi-Saharan kysymyksessä yhtenäinen ja selkeä poliittinen linja. ”Nyt EU:n politiikka on pikemminkin Ranskan vanhaan siirtomaamenneisyyteensä ankkuroitunutta politiikkaa, jonka unioni on hyväksynyt omaksi toimintalinjakseen.”

Länsi-Sahara koskettaa myös Pohjoismaita

Beissat toivoi EU:n pohjoisten valtioiden – Suomen, Ruotsin ja Viron – aktivoituvan Länsi-Saharan kysymyksessä ja tuovan unionissa esille ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja pienten kansojen oikeuksiin perustuvia näkemyksiä. Nyt unioni Beissatin mukaan toimii pitkälti omien arvojensa vastaisesti suhteessa Länsi-Saharaan ja sitä laittomasti miehittävään Marokkoon.

EU:n ja Marokon välinen kalastussopimus tulisi toteutuessaan heikentämään länsisaharalaisten asemaa, koska sopimuksen myötä Länsi-Saharan rannikon kalavedet avautuisivat myös EU:n kalastusaluksille. Tosin osa unionimaiden kalastajista, mukaan lukien ruotsalaisia, ovat Ylen uutisten mukaan rekisteröineet aluksensa EU:n ulkopuolelle ja ryhtyneet kalastamaan Länsi-Saharan rannikolla.

Ruotsalaisten kalastamat kalat päätyivät Ylen mukaan norjalaisopisteiseen KB Fish -yhtiöön, jossa kaloista valmistettiin omega-3-öljyä. Omega-öljyä käytetään kalaöljypilleireiden ja muiden terveysvaikutteisten omega-3-tuotteiden valmistukseen.

Ihmisoikeudet osaksi MINURSOn mandaattia

Euroopan unionin ohella olennaisia toimijoita ovat Yhdysvallat ja YK. Maailmanjärjeastön pääsihteerin Ban Ki-moonin erityisedustaja Christopher Ross on Beissatin mukaan tehnyt hyvää työtä. Samoin Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksen myötä Barak Obaman hallinnon asenne Länsi-Saharaan on suotuisampi kuin presidentti George Bushin hallinnon. ”Pientä edistystä on tapahtunut Yhdysvalloissa”, arvioi Beissat.

YK:n osalta seuraava etappi on rauhanturvaoperaatio MINURSOn jatkosta päättäminen. Operaation mandaatti on voimassa huhtikuun loppuun, ja sitä todennäköisesti joka tapauksessa jatketaan. Beissat kuitenkin toivoi, että MINURSOn mandaattia laajennettaisiin kattamaan myös ihmisoikeudet.

Länsisaharalaisille olisi merkityksellistä, mikäli MINURSOn mandaattiin kuuluisi ihmisoikeustilanteen tarkkailu ja suojelu. ”MINURSO on ainoa YK:n rauhanturvaoperaatio, jonka mandaatista ihmisoikeudet on poissuljettu”, Beissat huomautti.

Tällä erää MINURSOn mandaattuiin kuuluu Marokon ja Polisarion välisen tulitauon valvominen, henkilömiinojen ja räjähtämättömien ammusten kartoittaminen sekä luottamusta lisäävien toimien tukeminen.

Varsinainen kuuma peruna kuitenkin on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 690 (1991) toimeenpano. Kyseisessä päätöslaiselmassa edellytettiin kansanäänestyksen järjestämistä, jossa länsisaharalaiset olisivat saaneet päättää joko itsenäistymisestä tai liittymisestä Marokoon.

Kansanäänestys piti alun perin toteuttaa vuonna 1992, mutta vieläkään sitä ei ole kyetty järjestämään. Marokko suostuu vain sellaiseen äänestykseen, jossa länsisaharalaisille tarjotaan laajaa autonomiaa, mutta ei itsenäisyyttä. Se taas ei kelpaa Polisariolle.