”Siinä, missä ranta on nyt, oli aiemmin tiheä palmuviljelmä ja metsä, jossa asui mölyapinoita. Puut ovat kadonneet, apinat häipyneet ja meri on edennyt 200 metriä kohti asutusta”, hondurasilainen ympäristöasiantuntija Hugo Galeano kuvaa.

Hän vetää YK:n tukemia ympäristöhankkeita Hondurasissa, jonka Karibianmeren rannikko on erityisen haavoittuva ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Se paljastui jo syksyllä 1998, kun hurrikaani Mitch iski alueelle.

Mitch oli voimakkaimpia trooppisia hirmumyrskyjä, joita on koskaan havaittu. Tuulet puhalsivat pahimmillaan 80 metriä sekunnissa, Hondurasissa kuoli 5 000 ihmistä ja 8 000 katosi.

Ilmastonmuutoksen edetessä Hondurasin pohjoisrannikko on joutunut koville. ”Puut kaatuvat, koska ne eivät pysty vastustamaan veden voimaa luonnollisten esteiden kadottua”, kertoo 58-vuotias kalastaja Julián Jiménez. Hänen kotikylässään Balfaten kunnan Río Cocossa asutus sijaitsi aiemmin 350 metrin päässä rantaviivasta, mutta nyt ollaan meren äärellä.

Vesi hupenee, kalat katoavat

Jiménez koordinoi Balfaten ja sen naapurikunnan Santa Fen rannikon vesiyhdistyksiä. ”Meillä on ongelmia veden kanssa, ja kalansaaliit kutistuvat.”

Samat ongelmat riivaavat koko Hondurasinlahden rannikkoseutua.

”Meri ahmii rantaviivaa ja tuottavaa maata. Hummeria ei onnistuttu pyytämään 1,5 vuoteen ennen kuin kuukausi sitten kerrottiin sen ilmaantuneen Mosquitiaan”, rannikon asioista luonnonvaraministeriössä vastaava José Eduardo Peralta kertoo.

Hän pelkää, että muutokset käyvät dramaattisiksi muutamassa vuodessa. ”Veden lämpötilan ja happamuuden nousu heikentävät lajikirjoa. Muutoksia näkyy myös merivirroissa.”

Metsä vaihtui palmupeltoon

Honduras kuuluu ilmastonmuutokselle altteimpien maiden joukkoon koko maailmassa. Siihen vaikuttaa sijainti hurrikaanien reitillä ja toisaalta kosteikkoja tuhoava toiminta: metsäkato ja laajat öljypalmuistutukset, jotka aiheuttavat pulaa vedestä.

Galeanon mukaan Hondurasin kosteikkojen alueella kasvaa nyt tuplasti öljypalmua mangroveen verrattuna, mikä vaikuttaa väistämättä ekosysteemeihin.

Tilannetta ei helpota se, että 8,4 miljoonan asukkaan maan kotitalouksista 66,5 prosenttia luokitellaan köyhiksi.

Ympäristöministeri José Antonio Galdames julkisti maaliskuussa maansa suunnitelman ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Rannikkoseutua koskettaa muun muassa Motaguan jokialtaan kokonaissuunnitelma, joka sisältää metsitystä, peltometsäviljelyä ja elinkeinojen monipuolistamista.