METSÄT KATOAVAT NEPALISTA

(Vihreä Lanka - Katmandu / Juha Rekola)

Vuoden sisällä on Nepalin metsiä kaadettu 7.000 hehtaarin verran ja kaksi miljoonaa kuutiojalkaa puuta salakuljetettu luvattomaan myyntiin, paljasti maan metsähallitus huhtikuun lopulla.

Ympäristöjournalistien yhdistyksen aktiivi Binod Bhattarai pelkää, että yleisen välinpitämättömyyden seurauksena maan metsät katoavat lopullisesti. Eikä niitä saa enää takaisin.

Suurin ongelma on, että väestö kasvaa liian nopasti, eikä uutta viljelysmaata enää löydy.

Sen seurauksena siirrytään yhä herkemmille alueille ylös vuorenrinteitä. Kun sieltä poistetaan vanha kasvillisuus ja yritetään viljellä, ovat tulokset huonoja ja eroosion vaara lisääntyy.

Elämä
yö metsät

-Maan tarve on niin suuri, että tarpeessa olevat syövät pois metsän. Päiväsaikaan et näe mitään tapahtuvan, mutta pimeällä ihmiset menevät metsään ja aamulla huomaat, että puut on kaadettu ja pystyssä on pieni asutuskeskus, kuvailee Binod Bhattarai.

-Vuoden aikana metsistä on vain otettu. Aikaisemmin oli sentään näitä seremoniallisia istutusjuhlia, nyt ei niitäkään. Ehkä sitten kesäkuun viidentenä, joka on metsänistutuspäivä, mutta ehkä se taas unohtuu vuodeksi eteenpäin.

Jos tämä saa jatkua, kaikki metsä häviää. Terain tasankoalueella Intian rajalla on parhaat metsät, mutta niitä hävitetään nopeassa tahdissa. Puuta myös salakuljetetaan Intian puolelle, jossa tarve on valtaisa. Hinta nousee joka vuosi ja houkutus vain kasvaa.

-Tämä olisi hallittavissa valvonnalla. Mutta metsästä on myös tullut poliittinen kysymys, puolueet lupaavat ihmisille maata noin vain, kritisoi Binod Bhattarai.

Tarvitseeko Nepal
hipko- liikettä?

Bhattarai perää Nepaliin radikaalia ympäristöliikettä suojelemaan metsiä, intialaisen Chipko- liikkeen malliin.

Suomalainen Nepalin metsäprojektien koordinaattori Göran Haldin ei ole aivan yhtä vakuuttunut siitä, miten hyvä asia Chipko- liike Nepalissa olisi.

-Ymmärrän hyvin tilanteen siellä, missä se on syntynyt, kun paikalliset ovat nähneet kuinka ulkopuolelta on tultu kuorma- autoilla ja viety heidän metsänsä tukkeina pois. Ja siinä välissä on ollut korruptoitunut virkamieskerros.

-Mutta täällä puita pitäisi nimenomaan kaataa metsänhoidollisin perustein, oikealla tavalla ja suunnitelman mukaan. Ihmiset tarvitsevat puuta koko ajan. Tarve on hirmuinen, miten voi silloin sanoa, ettei yhtäkään puuta saa kaataa, kysyy Haldin.

Suomalaiset ovat todenneet, että Nepalissa metsä kasvaa nopeasti, paljon paremmin kuin Suomen oloissa.

-Eli jos täällä ruvettaisiin jokaista puuta halaamaan, ei sekään olisi hyvä asia. Pitäisi halata joitain puita ja toisia voisi kaataa. Täällä tarvitaan metsän tuotteita.

-Jos se tehdään suunnitelmallisesti, ei myöskään ympäristöongelmia synny, sanoo Haldin.

© Muista tekijänoikeudet

Julkaisija: Vihreä Lanka