Miljoona naista ja lasta ihmiskaupan uhreina Indonesiassa

Yatin lapsuus loppui kaksi vuotta sitten, kun vanhemmat myivät hänet pääkaupunkiin. Nyt 13-vuotias tyttö kauppaa sekä teetä että itseään pakkotyön kaltaisissa oloissa.

Indramayussa Keski-Jaavalla syntyneen Yatin vanhemmat saivat tyttärestään miljoonaa rupiaa (noin 110 euroa) myydessään hänet samasta kylästä pääkaupunkiin muuttaneelle pariskunnalle.

Yati työskentelee illasta aamuyöhön Jakartan pimeillä kujilla. Hän saa palkkaa 11 euroa kuussa, minkä lisäksi työnantaja lähettää hänen vanhemmilleen vähintään 6,60 euroa kuukaudessa.

"Olen väsynyt ja pelkään jatkuvasti selkäsaunaa. En tiedä, milloin tämä päättyy", Yati huokaa. Hänen ainoa tukensa on Bandungwangi-järjestö, joka jakaa ilmaisia kondomeja ja aidsvalistusta. Järjestöä pyörittävät ihmiset ovat itsekin olleet ihmiskaupan ja väkivallan uhreja.

Yatin tarina on vain yksi monista. Indonesian hallitus arvioi, että noin miljoona naista ja lasta on joutunut saarivaltiossa ihmiskaupan uhriksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriön kesäkuussa julkaistu raportti ihmiskaupasta nosti Indonesian pahimmille tapauksille varatusta kolmosluokasta kakkoskategoriaan.

Raportin mukaan Indonesia ei ole vielä täyttänyt ihmiskaupan lopettamisen vähimmäisehtoja, mutta se on selvästi alkanut pyrkiä siihen.

Bandungwangin mukaan Indonesian oikeusjärjestelmä kohtelee ihmiskauppiaita liian lempeästi. Ankarin rangaistus on lain mukaan seitsemän vuotta vankeutta.

"Ongelmana ovat useimmiten järjestyksenvalvojat. He empivät taistella ihmiskauppaa vastaan, koska he hyötyvät siitä korruption kautta", Bandungwangin johtaja Anna Sulikah sanoo.

Hän kertoo esimerkkinä tapauksen Riaun maakunnasta. Bandungwangi auttoi erästä ihmiskaupan uhriksi joutunutta tyttöä hankkiutumaan poliisin puheille, mutta muutaman päivän kuluttua virkavalta palautti tytön kauppiaille.

"Kansalaisjärjestöjen tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa poliisi vaatii rahaa ryhtyäkseen tutkimaan ihmiskauppatapauksia", hän jatkaa. Bandungwangi avustaa tällä hetkellä 49:ää ihmiskaupan uhria, jotka ovat kaikki lähtöisin Yatin kotikylästä Indramayusta.

"Valtaosa kyläläisistä on köyhiä, joten tyttäriä on alettu pitää myyntiartikkeleina", Sulikah sanoo.

Maaseudun naiset ihmiskaupan kauppatavarana

Indonesian naisten kärsimykset jatkuvat myös maan rajojen takana. Monet suostuvat epämääräisiin avioliitto- tai työtarjouksiin päästäkseen ulkomaille.

Esimerkiksi Taiwaniin on haettu naisia vaimoiksi eläkkeelle jääneille poliiseille ja invalideille. Todellisuudessa naisten kohtalona ovat seksiorjuus ja bordellit.

Lukutaidottomuus on tärkeä osatekijä Indonesian maaseudun naisten päätymisessä ihmiskaupan uhreiksi.

Katolisen kirkon kansainvälisen siirtolaisjärjestön (ICMC) mukaan esimerkiksi Indramayun naisista vain 56 prosenttia osaa lukea, vaikka koko Indonesian naisten keskimääräinen lukutaitoprosentti on 81.

Indonesian hallitus on laatinut suunnitelman ihmiskaupan vastaisista toimista, ja kansalaisjärjestöt toivovat, että se saa lain voiman parlamentissa ennen vuoden loppua.

Ihmiskauppiaita uhkaavat aiempaa ankarammat rangaistukset, kuten 15 vuoteen nouseva vankeustuomio ja kovat sakot. Kansalaisjärjestöt kuitenkin epäilevät, että ihmiskaupan isokenkäiset pysyvät edelleen vapaalla jalalla.

(Inter Press Service)