”Minusta tuntuu, että olemme alempiarvoisia” – Tutkimus selvitti, mitä afrikkalaiset ajattelevat apukuvastosta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”Minusta tuntuu, että olemme alempiarvoisia” – Tutkimus selvitti, mitä afrikkalaiset ajattelevat apukuvastosta

Tutkijat haastattelivat 74:ää afrikkalaista kuudessa eri maassa ja näyttivät näille kymmenen avustusjärjestöjen kampanjakuvaa. Useimmat ymmärsivät viestinnän tärkeyden, mutta monet vaativat moninaisempaa kuvaa Afrikasta.

Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Apukuvastoon kaivataan lisää moninaisuutta, osoittaa tuore kyselytutkimus. Kuva: Leticia Bertin / CC BY 2.0.

Avustusjärjestöjen pitäisi esittää kampanjoissaan avunsaajat monipuolisemmin ja heidän arvokkuuttaan kunnioittaen, tiivistää tuore kyselytutkimus afrikkalaisten mietteet apukuvastosta. 

Brittiläisen East-Anglian yliopiston sekä norjalaisten opiskelijoiden ja akateemikoiden kehitysyhteistyöjärjestö SAIHin yhteistyöprojekti Radi-Aid haastatteli 74:ää ihmistä kuudesta Afrikan maasta: Etiopiasta, Ghanasta, Malawista, Etelä-Afrikasta, Ugandasta ja Sambiasta.

Radi-Aid on tunnettu myös vuotuisesta kilpailustaan, jossa valitaan pahimmat ja parhaat avustuskampanjavideot. Tarkoituksena on puuttua järjestöjen varainkeruukampanjoiden stereotypioihin ja siihen, että köyhät kuvataan avustusvideoissa usein passiivisina avunsaajina, ei toimijoina. 

Tutkimuksen mukaan afrikkalaiset eivät itsekään ole yhtä mieltä siitä, millainen kampanjakuvasto sitten on parasta. Heille näytettiin kymmenen järjestön kampanjakuvitusta. Mukana oli muun muassa Amnesty Internationalin, Pelastakaa Lasten ja Unicefin kampanjakuvitusta. 

71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuvat antavat oikean kuvan Afrikan tilanteesta. Useimpien medialukutaito oli hyvä ja he ymmärsivät, mikä tarkoitus varainkeruukampanjoilla on. 

Toisaalta monet vastaajat mainitsivat, että kuvat tekevät heistä surullisia ja että heidän mielestään ne luovat Afrikasta kuvaa alempiarvoisena mantereena, joka tarvitsee apua. Osan mielestä ne antavat vääristyneen kuvan matalan tulotason ja keskitulotason maista ja syyllistyvät ylidramatisointiin. Ongelmien lisäksi heidän mielestään pitäisi näyttää myös tuloksia.

”Kymmenestä kuvasta kahdeksassa on lapsia. Miksi he käyttävät lapsia? Ja useimmat lapset ovat mustia. On myös valkoisia lapsia, jotka kärsivät”, muistutti 48-vuotias eteläafrikkalaisnainen.

Vastaajat korostivat arvokkuuden ja kunnioituksen tarvetta ihmisiä esitettäessä. Heidän mielestään viestinnän pitäisi etenkin iän ja ihonvärin suhteen pitäisi olla moninaisempaa – mustaihoiset pitäisi esittää esimerkiksi avustustyöntekijöinä tai vaikkapa professoreina.

Vastaajilta kysyttiin myös, millaisen vaikutelman kuvat antavat Afrikasta.

”Minusta tuntuu, että olemme alempiarvoisia mantereena. ---  Aivan kuin emme voisi muuttua. Aivan kuin me aina kerjäisimme. Kehittyneillä maillakin on ollut omat ongelmansa. Miksi emme näe julisteita, joissa on valkoisia lapsia avun tarpeessa? ---  Mekö olemme hyviä kerjäämään vain, koska olemme mustia?” kyseli 22-vuotias etiopialaismies.

”Mielestäni kuvat kertovat, että kirjaimellisesti koko Afrikka on säälittävässä tilassa. Tarvitsemme apua ja kuolemme, kenties vain negatiivista materiaalia. Vaikka näin ei aina ole”, sanoi 22-vuotias ugandalaisnainen.

Tutkijat suosittelevat, että avustusjärjestöt käyttäisivät kampanjakuvituksessaan moninaisempaa kuvastoa ja paikallisia toimijoita ja pohtisivat enemmän sitä, millaisia tunteita kuvitus herättää ja esittävätkö ne ongelman vai ratkaisun. 

”Toivomme, että köyhyyden stigmatisoinnin ja ongelmiin keskittymisen sijasta avustusjärjestöt vastaavat näyttämällä myös kehitysohjelmien tuloksia”, sanoo raportin kirjoittaja David Girling.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia