Moni oikeutta hakeva päätyy Kiinassa vankilaan
Xu Cong Yangin arvoesineet varastettiin vuonna 2003. Kun Xu yritti viedä varkauden paikalliseen
tuomioistuimeen, hänet pahoinpideltiin. Hän epäili varkaudesta
vakuutusfirmaa ja päätyi luvattomaan eli pimeään vankilaan asiaa
penkoessaan.
Xu Cong Yangin arvoesineet - muun muassa koruja
ja postimerkkikokoelma - varastettiin vuonna 2003. Hän epäili
vakuutusfirmaa ja päätyi luvattomaan eli pimeään vankilaan asiaa
penkoessaan.
Xun arvoesineet katosivat hänen pyydettyään niille vakuutusta Keski-Kiinassa sijaitsevan kotikaupunkinsa hallinnon omistamalta vakuutusyhtiöltä.
Kun Xu yritti viedä varkauden paikalliseen tuomioistuimeen, hänet pahoinpideltiin. Xulla on valokuvia vammoistaan, ja hän epäilee tekijöiden olleen vakuutusyhtiön palkkaamia.
Viisi vuotta myöhemmin Pekingin olympialaisten alla Xu lähti pääkaupunkiin hakemaan oikeutta. Hän joutui kolmeksi kuukaudeksi laittomaan vankityrmään.
"Minua pidettiin nälässä ja käsiraudoissa koko ajan", Xu kertoo.
Pekingiin tulevat valittajat teljetään usein pimeiksi vankiloiksi kutsuttuihin salaisiin tyrmiin, joissa pahoinpitely on tavallista, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) raportoi viime syksynä.
Kalteri-ikkunaisia koppeja on lähiöissä asuin- tai virastotalojen kellareissa. Myös hotelleja, vanhainkoteja ja mielisairaaloita käytetään samaan tarkoitukseen.
Vangitsijat on lähettänyt valittajan kotiseutu, jonka viranomaiset pelkäävät joutuvansa häpeään, jos asia tulee julki pääkaupungissa.
Pimeät vankilat laskuttavat vangeista noin 36 euroa vuorokaudelta. HRW:n mukaan vankeja on ainakin 10 000 vuodessa ja moni joutuu telkien taa useamman kerran.
Järjestön haastattelemat vangit kertoivat, että heitä estettiin syömästä ja nukkumasta sekä uhkailtiin ja kohdeltiin väkivaltaisesti.
Viranomaiset välinpitämättömiä
Valittaminen on Kiinassa vuosisatoja vanha perinne. Sen mukaan kansalaisilla on oikeus vedota kiistoissa ylempiin virka-asteisiin.
Valittajilla ei varsinkaan Pekingissä ole muuta turvaa kuin toisensa, Kiinan ihmisoikeuspuolustajat -järjestön tutkija Wang Songlian sanoo.
"Heidän valitusmatkansa on jatkunut niin monta vuotta, että he ovat vieraantuneet perheistään ja muista läheisistään", hän lisää.
Pimeistä vankiloista nousi kohu lokakuussa, kun 21-vuotias nainen ilmoitti poliisille vartijan raiskanneen hänet. Tapaus tutkittiin, ja vartija sai kahdeksan vuotta vankeutta.
HRW:n mukaan tuhansia valittajia on viime vuosina kadonnut viranomaisten piittaamatta asiasta.
Kiinan hallituksen YK:lle laatimassa raportissa vakuutettiin vielä viime kesänä, ettei maassa ole pimeitä vankiloita.
Joulukuussa valtiollisen uutistoimisto Xinhuan omistama lehti kuitenkin kertoi, että niitä on pelkästään Pekingissä 73.
Xun arvoesineet katosivat hänen pyydettyään niille vakuutusta Keski-Kiinassa sijaitsevan kotikaupunkinsa hallinnon omistamalta vakuutusyhtiöltä.
Kun Xu yritti viedä varkauden paikalliseen tuomioistuimeen, hänet pahoinpideltiin. Xulla on valokuvia vammoistaan, ja hän epäilee tekijöiden olleen vakuutusyhtiön palkkaamia.
Viisi vuotta myöhemmin Pekingin olympialaisten alla Xu lähti pääkaupunkiin hakemaan oikeutta. Hän joutui kolmeksi kuukaudeksi laittomaan vankityrmään.
"Minua pidettiin nälässä ja käsiraudoissa koko ajan", Xu kertoo.
Tuhansia vuosittain
Pekingiin tulevat valittajat teljetään usein pimeiksi vankiloiksi kutsuttuihin salaisiin tyrmiin, joissa pahoinpitely on tavallista, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) raportoi viime syksynä.
Kalteri-ikkunaisia koppeja on lähiöissä asuin- tai virastotalojen kellareissa. Myös hotelleja, vanhainkoteja ja mielisairaaloita käytetään samaan tarkoitukseen.
Vangitsijat on lähettänyt valittajan kotiseutu, jonka viranomaiset pelkäävät joutuvansa häpeään, jos asia tulee julki pääkaupungissa.
Pimeät vankilat laskuttavat vangeista noin 36 euroa vuorokaudelta. HRW:n mukaan vankeja on ainakin 10 000 vuodessa ja moni joutuu telkien taa useamman kerran.
Järjestön haastattelemat vangit kertoivat, että heitä estettiin syömästä ja nukkumasta sekä uhkailtiin ja kohdeltiin väkivaltaisesti.
Viranomaiset välinpitämättömiä
Valittaminen on Kiinassa vuosisatoja vanha perinne. Sen mukaan kansalaisilla on oikeus vedota kiistoissa ylempiin virka-asteisiin.
Valittajilla ei varsinkaan Pekingissä ole muuta turvaa kuin toisensa, Kiinan ihmisoikeuspuolustajat -järjestön tutkija Wang Songlian sanoo.
"Heidän valitusmatkansa on jatkunut niin monta vuotta, että he ovat vieraantuneet perheistään ja muista läheisistään", hän lisää.
Pimeistä vankiloista nousi kohu lokakuussa, kun 21-vuotias nainen ilmoitti poliisille vartijan raiskanneen hänet. Tapaus tutkittiin, ja vartija sai kahdeksan vuotta vankeutta.
HRW:n mukaan tuhansia valittajia on viime vuosina kadonnut viranomaisten piittaamatta asiasta.
Kiinan hallituksen YK:lle laatimassa raportissa vakuutettiin vielä viime kesänä, ettei maassa ole pimeitä vankiloita.
Joulukuussa valtiollisen uutistoimisto Xinhuan omistama lehti kuitenkin kertoi, että niitä on pelkästään Pekingissä 73.
Valittajasta auttajaksi
Heilongjiangin maakunnan paikallisviranomainen yritti vuonna 1997 kiristää rahaa Liu Jieltä. Paikallinen oikeusistuin hylkäsi naisen valituksen, ja tämä matkusti Pekingiin. Siellä hänet suljettiin pimeään vankilaan ja pahoinpideltiin.
Vuonna 2007 Liu lähetettiin 1,5 vuodeksi Heilongjiangiin työleirille, koska hän oli levittänyt uudistuksia vaativaa lentolehtistä. Jälleen seurasi pahoinpitelyä ja jopa viiden päivän eristysjaksoja ilman ruokaa ja juomaa.
Nyt 58-vuotias Liu jatkaa vammoistaan huolimatta taistelua valittajien oikeuksien puolesta. Hän auttaa oikeusjutuissa ja järjestää majoitusta sekä taloudellista tukea.
Häntä seurataan jatkuvasti, ja jopa valittajien joukossa on viranomaisille raportoivia vakoojia.
"Hallitus kieltää vuokraamasta huoneita valittajille. Heitä seurataan kaikkialle, heiltä puutuu resursseja ja vaikutusvaltaa", Liu sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia