Monsanton oikeustaistelusta merkittävä ennakkotapaus
Maanviljelijä Percy Schmeiserin, 72, viisivuotinen taistelu geenimuunteluun erikoistunutta Monsanto-suuryhtiötä vastaan on loppusuoralla. Kanadan korkein oikeus käsittelee tammikuussa kiistaa, jolla voi olla maailmanlaajuista merkitystä.
Viisi vuotta sitten poliisi takavarikoi Schmeiserin koko rapsisadon tämän Brunossa, Kanadan Saskatchewanissa sijaitsevalta tilalta. Syynä oli Monsanton tekemä valitus. Yhtiö kuuluu maailman suurimpiin maatalouden ja biotekniikan alalla.
Monsanto syytti Schmeiseria patenttioikeuksiensa loukkaamisesta, koska tämä viljeli luvatta yhtiön kehittämää geenimuunneltua Roundup Ready -nimistä rapsilajiketta.
Schmeiserin mukaan gm-rapsi oli levinnyt hänen pellolleen naapuritilalta tuulen tuoman siitepölyn välityksellä. Pölytystä olivat voineet suorittaa myös ohi ajaneet rekat, jotka kuljettivat rapsia läheiselle tehtaalle.
Schmeiser vakuuttaa kylväneensä ainoastaan omilta pelloiltaan keräämiään siemeniä, kuten hän on tehnyt 50 vuotta. Siemenrapsin huolellinen valinta on taannut hänelle seudun parhaisiin kuuluvat sadot.
Hän kiistää tienneensä, että vuonna 1997 kerättyjen siemenien joukossa oli Monsanton patentoimaa lajiketta.
Todisteeksi Schmeiser vetoaa siihen, että hän ei ruiskuttanut kesällä 1998 pelloilleen Monsanton tuholaistentorjunta-ainetta, jota kestämään yhtiön gm-lajike on kehitetty.
Kanadalainen tuomioistuin päätti 2001, että Schmeiser oli loukannut Monsanton patenttia ja määräsi hänelle noin 130 000 euron sakot. Oikeuden mukaan sillä ei ollut merkitystä, miten siemenet pellolle joutuivat tai hyötyikö viljelijä niistä.
Schmeiser kertoo, että Monsanto on sittemmin vaatinut häneltä yli 650 000:ta euroa lisää oikeudenkäyntikuluista.
"Tilanne on järjetön. Se on sama kuin joku kaataisi jätteensä toisen maalle ja syyttäisi sitten tätä sen varastamisesta", Washingtonissa toimivan Worldwatch-instituutin maatalousasiantuntija Brian Helweil sanoo.
"Schmeiserin jutun ratkaisusta tulee merkittävä ennakkotapaus muillekin maille. Hänen tappionsa olisi paha juttu kaikille viljelijöille", jatkaa Food First -tutkimuslaitoksen edustaja Peter Rosset.
Kanadan neljän miljoonan hehtaarin rapsipelloista reilut 60 prosenttia kasvaa jo torjunta-aineita kestäviä gm-lajikkeita. Rapsi käytetään pääasiassa ruokaöljyn ja karjanrehun valmistukseen.
Schmeiserin oikeustaistelu on tähän mennessä maksanut 195 000 euroa, joista hän on pulittanut omasta pussistaan 127 000. Loppu on tullut lahjoituksina.
"Monsanto on käyttänyt kaikki mahdolliset juridiset temput pitkittääkseen juttua ja nostaakseen sen kustannuksia. Kärsimäni tappio kuitenkin pelästytti viljelijät kautta maailman, ja lahjoituksia alkoi tulla", Schmeiser kertoo.
Hän jatkaa, että ilman laajaa tukea ja eläkettään hän ei olisi vienyt juttua korkeimpaan oikeuteen.
"Monsanto häviää, oli tulos mikä tahansa. Jos Schmeiser voittaa, Monsanto ei voi estää viljelijöitä säästämästä siemenviljaa. Ja vaikka Schmeiser häviäisi, Monsanton on otettava vastuu siementensä aiheuttamasta geneettisestä saasteesta", Helweil järkeilee.
Geenimuunneltujen viljelykasvien vastustajat väittävät, että niiden leviäminen ympäristöön voi vahingoittaa ekosysteemiä ja ihmisten terveyttä. Kiistattomia tutkimustuloksia gm-viljelyn vaikutuksista ei vielä ole saatavilla.
Monsanto ja muut alan yhtiöt kieltävät talonpoikia säästämästä siemenviljaa: uudet siemenet on ostettava joka vuosi.
Kanadan viljelijät seuraavat oikeusjuttua tarkoin, vakuuttaa heidän etujärjestönsä edustaja Darrin Qualman. Hänen mukaansa siirtogeenisten tuotteiden aiheuttama saastuminen on iso ongelma koko Länsi-Kanadassa.
Erään viljelijän koko rapsisato on saastunut, ja toinen uhkaa menettää luomuluokituksensa gm-viljan leviämisen vuoksi, Qualman selittää.
Monsanto on vakuuttanut, että ongelma koskettaa vain muutamaa kymmentä tilaa. Se on pestannut opiskelijoita poimimaan gm-kasvit pois.
Qualmanin mukaan viljelijät eivät halua myöntää, että heidän peloilleen on levinnyt gm-kasveja. Schmeiserin hävittyä oikeudessa muut pelkäävät, että hekin ovat Monsantolle jotakin velkaa.
"Monsanto on luonut tänne pelon ilmapiirin", Schmeiser sanoo.
Hänen mukaansa yhtiö lähettelee tiloille kirjeitä, joissa se vaatii korvauksia siitä, että niillä kenties viljellään luvatta gm-kasveja.
"Tämä on bioterrorismia", Schmeiser tokaisee.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia