(IPS) -- Ugandassa ja Keniassa lannoitteiden hinnat ampaisivat entistä hurjempaan nousuun, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Koko Itä-Afrikka on lannoitteiden saannissaan ollut riippuvainen Venäjästä ja Valko-Venäjästä. Korkeiden hintojen ja heikon saatavuuden keskellä jotkut maanviljelijät vaihtavat kemialliset lannoitteet mustasotilaskärpäsen toukanpuruun, joka on teollisia lannoitteita halvempi ja kestävämpi tapa rikastaa maaperää.

Jo ennen Ukrainan sotaa keskisen Ugandan Kayungassa toimiva Marula Proteen Hub yritti innostaa viljelijöitä tuottamaan mustasotilaskärpäsen toukkia. Varsinkin iäkkäämmät viljelijät epäröivät ryhtyä toimeen.

”Moni mietti, että mitähän muut ajattelevat, kun kasvatan toukkia. Jotkut kuitenkin hyväksyivät idean. He ovat siitä lähtien kasvattaneet toukkia, joista olemme tehneet eläinten rehua ja nyt myös laadukasta lannoitetta”, keskuksen valvoja Abbey Lubega kertoo.

Rahaa ja lannoitteita

Noin tuhat maanviljelijää Kayungassa on alkanut kasvattaa toukkia, joita he joko myyvät Marula Proteen Hubille rahasta tai vaihtavat luomulannoitteeseen.

”Viljelijöillä on jätteitä tiloillaan. Me annamme heille järjestelmän, jolla he voivat kasvattaa kärpäsentoukkia. Me annamme heille myös viiden päivän ikäisiä toukkia. Toukat syövät ihmisten kodeista kerättyä jätettä, ja kahdeksan päivän päästä he myyvät meille aikuiset toukat tai syöttävät ne karjalleen”, Lubega jatkaa.

”Toukkien tuomien tulojen lisäksi viljelijät saavat niistä omalla tilalla tuotettua lannoitetta. He voivat valmistaa sitä miten paljon haluavat, ja se on nopeaa ja luotettavaa.”

Heti valmis puutarhaan

Marula Proteen Hub sijaitsee ananaksia ja jakkihedelmiä jalostavan tehtaan vieressä. Se hyödyntää tehtaan jätettä toukkien rehuna. Toukkahautomossa, jossa viiden päivän vanhat toukat tekevät selvää hedelmäjätteestä, leijuu väkevä ammoniakin löyhkä.

”Toukat syövät ja ulostavat. Ammoniakin haju erittyy toukanpurusta, toukkien ulosteesta”, Lubega selittää.

Toukkia eläinproteiiniksi ja toukanpurulannoitteeksi kasvattava Harriet Nakayi on erittäin tyytyväinen itse tuottamaansa lannoitteeseen. Hän levittää sitä puutarhaansa, jossa kasvaa kahvipensaita, vaniljaa ja banaania.

”Toukanpurua on paljon helpompi levittää kuin tilan eläinten lantaa. Toukkalannoite ei polta kasveja, joten se on heti valmista puutarhaan. Lantaa joutuu odottelemaan kauemmin”, Nakayi sanoo.

Ugandassa ja Keniassa tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että mustasotilaskärpäsen toukanpurun kompostointi kestää kolme viikkoa. Perinteinen luomulannoite vaatii 8–24 viikkoa.

”Mitä pienempi eläin, sitä parempi lanta”

Kärpästoukkien kasvatuksen sivutuotteena syntyvä toukanpuru sisältää merkittäviä määriä ravinteita, jotka rikastavat maaperää.

Lubega kauhoo käsillään toukanpurua ja esittelee sen hienojakoisuutta. Se on melkein kuin jauhoa.

”Lehmänlanta on hyvää, mutta vuohenlanta on vielä parempaa. Kanankakka taas on parempaa kuin vuohenlanta. Entäpä sitten toukkien uloste? Näemme, että mitä pienempi eläin, sitä parempi lanta”, Lubega hymyilee. ”Toukat pilkkovat ravinteet muotoon, jota kasvien on helppo käyttää.”

”Kemialliset lannoitteet antavat kasville sen tarvitsemat ravinteet, mutta luonnonmukaiset lannoitteet parantavat myös maaperän terveyttä. Ne vähentävät riippuvuutta, joka syntyy siitä, että kemiallisia lannoitteita täytyy ostaa joka ikinen vuosi niin kauan kuin viljelyä jatkaa. Luomulannoitteet sopivat pienviljelijöille paremmin”, Lubega toteaa.

Valistusta viljelijöille

Vaikka luomulannoitteiden hinta-laatu-suhde on parempi kuin kemiallisten lannoitteiden, niitä on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa otettu käyttöön yllättävän vähän. Tähän mennessä esteinä ovat olleet heikko laatu, pitkä tuotantoaika ja tilojen orgaanisen jätteen rajallinen määrä. Hyönteisten toukat voivat muuttaa tilanteen.

Kampalassa sijaitsevan hyönteistutkimuskeskuksen perustaja tohtori Debora Ruth Amulen sanoo, että viljelijöitä täytyy valistaa mustasotilaskärpäsen tuottamasta eläinproteiinista ja lannoitteesta.

”Teknologia on hyvin yksinkertaista. Sitä voi soveltaa myös kouluja käymätön. Lisäksi se on erittäin kustannustehokasta. Se tekee hyvää maatiloillemme ja se tekee hyvää ympäristölle. Toukkien on havaittu olevan hyödyllisiä myös kaupunkijätteen kompostoinnissa”, Amulen sanoo.