Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Myanmarin vallankaappaus: ”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan”, sanoo Lähetysseuran projektipäällikkö Johannes Vierula
Myanmarin vallankaappaus nostaa esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet, sanoo Suomen tukemaa Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula. Nyt myös rauhanprosessi etnisten ryhmien ja armeijan välillä on uhattuna.
Myanmar on ottanut viime vuosina pieniä askeleita kohti demokratiaa, mutta vallankaappaus uhkaa sulkea maan uudelleen. Kuva: Rick Bajornas / UN Photo.
Myanmarin vallankaappaus voi johtaa siihen, että maa sulkeutuu uudelleen, arvioi Suomen Lähetysseuran projektipäällikkö, Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula.
”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan. Myanmarilla on valitettavasti synkkä historia sotilasdiktatuurista. Uhkana on paluu entiseen: maa sulkeutuu, median tila kapenee, mielivaltaisia pidätyksiä tehdään ja oppositio vaiennetaan”, Vierula sanoo Lähetysseuran tiedotteessa.
Armeija kaappasi vallan Myanmarissa varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa. Valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja muita tämän NLD-puolueen johtohahmoja on pidätetty.
Armeija on on perustellut toimiaan marraskuun parlamenttivaalien vilpillisyydellä.
”Mitään varsinaisia todisteita näille syytöksille ei tietääkseni ole esitetty. Todennäköistä on, että vaalitulosta nyt tutkitaan ja vaaleista vastaava komitea uudistetaan. Komitea on ollut armeijan näkökulmasta puolueellinen ja haluton tutkimaan syytöksiä”, sanoo Vierula.
Myanmaria hallitsi vuodesta 1962 alkaen sotilasjuntta, joka kuitenkin aloitti vallasta luopumisen vuonna 2010. Vuonna 2015 järjestetyissä ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa Aung San Suu Kyin puolue NLD sai murskavoiton. Viime marraskuussa maassa pidettiin jälleen vaalit, ja parlamentin piti kokoontua tänään ensimäistä kertaa.
Vallankaappaus nostaa Vierulan mukaan esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet.
”Myanmarissa on ollut kaksi voimakeskittymää: Aung San Suu Kyi ja armeija. Näiden välillä on ollut merkittävä valtataistelu, joka on nyt noussut esille.”
Vierulan mukaan vallankaappaus vaikuttaa myös rauhanprosessiin, jonka osapuolia ovat etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät ja maan armeija. Aung San Suu Kyin aikana neuvottelut ovat ottaneet takapakkia, mutta elokuussa 2020 prosessi eteni, kun osapuolet allekirjoittivat sopimuksen, joka loi perustan rauhanneuvotteluille.
”Tärkeintä on, että uusi maahan muodostettava hallitus sitoutuisi jatkamaan rauhanneuvotteluja. Vaikka vallankaappauksen taustalla on ennen kaikkea valtataistelut Aung San Suu Kyin ja Myanmarin asevoimien välillä, on keskeistä, että kolmanneksen maan väestöstä muodostavat etniset vähemmistöt ovat edustettuina maan tulevaisuudesta keskustellessa”, Vierula sanoo.
Lähetysseuralla on ollut Myanmarissa vuodesta 2012 alkaen ulkoministeriön rahoittama hanke, jossa tuetaan rauhanneuvotteluja yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa. Lisäksi järjestö tukee maan luterilaisia kirkkoja.
”Paikallisten kirkkojen työntekijät kertoivat, että Yangonissa ruoan hinta on tuplaantunut, ja monet täydentävät varastoja paniikissa. Torit olivat aamulla täynnä ihmisiä, jotka pelkäsivät ruoan loppuvan. Ihmiset kärsivät koronan takia ja paljon yrityksiä on kaatunut, ja nyt vielä tämä”, kertoo järjestön Kambodžassa asuva asiantuntija Katariina Väisänen tiedotteessa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia