Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia
Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa vuoden 2p017 väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella vuonna 2018. Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) alkaa tutkia, onko Myanmarin armeija syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan vainotessaan maan rohingya-vähemmistöä. Päätös tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun myös Gambia aloitti oikeustoimet Myanmaria vastaan.
Yli 740 000 rohingyaa on paennut Myanmarin pohjoisosista Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation rohingyoja vastaan. Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä ja raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.
Muun muassa YK:n tutkintatiimi on aiemmin sanonut, että maan sotilasjohdolla oli ”aikomus” kansanmurhaan.
Myanmar ei ole ICC:n jäsen, mutta tuomioistuin ilmoitti eilen päättäneensä aloittaa tutkinnan sillä perusteella, että osa rikoksista on saattanut tapahtua Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Bangladesh on tuomioistuimen jäsen.
ICC:n tiedotteen mukaan raja-alueella on saattanut tapahtua rikoksia ihmisyyttä vastaan, kun ihmisiä on karkotettu, sekä vainoa etnisin tai uskonnollisin perustein. Kansanmurhasyytteitä se ei kuitenkaan tutki.
Päätös on herättänyt kiitosta.
”Tämä päätös on tärkeä askel taistelussa oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden puolesta Myanmarissa. Se lähettää julmuuksiin syyllistyneille vahvan viestin siitä, että heidän rankaisemattomuuden päivänsä ovat luetut”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Itä- ja Kaakkois-Aasian johtaja Nicholas Bequelin.
ICC perustettiin vuonna 2002, ja sen tehtävänä on tutkia kaikkein vakavimpia ihmisoikeusrikkomuksia: rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia sekä kansanmurhia. Se voi asettaa syytteeseen yksittäisiä ihmisiä ja langettaa näille rangaistuksia.
Tuomioistuimen toimivalta koskee pääasiassa vain sen jäsenmaita, mutta YK:n turvallisuusneuvostolla on valta viedä ICC:n eteen sellaisiakin maita, jotka eivät ole sen jäseniä. Amnestyn mukaan näin pitäisi toimia myös Myanmarin tapauksessa, jotta kaikki mahdolliset rikokset saataisiin tutkittua.
”Se, että turvallisuusneuvosto ei ole tehnyt näin, on tahra sen uskottavuudelle ja velvollisuuksista luopumista”, kritisoi Bequelin.
ICC on eri toimija kuin YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee valtioiden välisiä kiistakysymyksiä. Se ei voi valvoa päätöstensä toteutumista. Gambia ilmoitti tällä viikolla vievänsä Myanmarin kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia