(IPS) -- Dunwaa Soayare, 45, on pienviljelijä, leski ja viiden lapsen äiti Pohjois-Ghanasta. Pankit eivät pidä Soayarea luottokelpoisena, mutta paikallinen naisosuuskunta toivotti hänet tervetulleeksi.

Jäsenyys on kohentanut Soayaren perheen elämää tuntuvasti. Hän on rakennuttanut tiilitalon savimajan tilalle ja pystynyt kouluttamaan lapsensa, joista kaksi on valmistunut opettajiksi.

"Olen laajentanut viljelyksiäni. Kasvatan nyt hehtaarilla maissia, ja toinen on jaettu hirssin ja maapähkinöiden kesken", nainen kertoo.

Hehtaari tuottaa 15 säkillistä viljaa, jonka myynnistä Soayare saa noin 280 euroa.

Lainalla eteenpäin

Asong-taapan naisten säästö- ja lainaosuuskunta perustettiin 2008, ja siinä on 25 jäsentä. Viime vuonna osuusmaksuja kertyi 3 650 euroa.

Ryhmä kokoontuu maanantaisin suuren voipuun varjossa, ja kukin jäsen maksaa suorituksensa, joka voi vaihdella alle eurosta muutamaan euroon. Kertyneistä varoista osuuskunta myöntää jäsenilleen lainaa uusien elinkeinojen aloittamiseen.

Soayaren perheelle se on tuonut taloudellista turvaa satokausien välillä. Sadekausi osuu seudulla yleensä touko-lokakuulle, mutta viime vuosina sateet ovat lykkäytyneet. Soayare on ottanut lainaa valmistaakseen saippuaa tai ostanut vihanneksia myytäviksi edelleen.

"En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman säästöosuuskuntaa", hän huokaa.

Naisten vastuulla

Koillis-Ghanassa sijaitsevalla Garu Tempanen alueella toimii 500 vastaavaa osuuskuntaa, joissa on mukana 12 000 henkeä, valtaosin naisia. Ne syntyivät osana Care International -järjestön hanketta köyhyyden vähentämiseksi.

Tilastojen mukaan Ghanan kotitalouksista 31 prosenttia on naisten vastuulla. Moniavioisuus on seudulla melko yleistä, ja osa miehistä jättää lapsensa heitteille, kertoo valtion väestöneuvoston aluejohtaja Zangbalum-Bomahe Amadu.

"Naiset, jotka ovat useimmiten lukutaidottomia, joutuvat kantamaan kaiken vastuun lapsista", hän jatkaa.

Garu Tempanen aluejohtoa edustava Musah Abubakari sanoo, että osuuskunnat ovat lisänneet lasten koulunkäyntiä.

Ilmastonmuutoksen tahdissa

Säästö- ja lainaohjelma on myös helpottanut ilmastonmuutokseen sopeutumista, kertoo maatalousosuuskuntien kehittämiseen erikoistunut Collins Kyei Boafoh.

"Ghanan savannivyöhyke on viiden viime vuoden ajan kärsinyt vähästä sateesta ja pitkistä kuivuuskausista. Se haittaa viljelyä, joka työllistää noin 80 prosenttia asukkaista. Uusien elinkeinojen löytäminen on ratkaisevan tärkeää", hän sanoo.

"Garu Tempanen naisten ja heidän perheidensä elintaso on kohonnut valtavasti", vahvistaa paikallista presbyteerien maatalousosuuskuntaa johtava Solomon Atinga.

"Tämä on pieni hanke, jolla on suuri vaikutus. Vaikka olemme köyhiä, kykenemme säästämään", Atinga vakuuttaa. Hänen mukaansa kaikki ryhmät ovat koonneet vuodessa vähintään 1 500 euroa.