Nato-kumppanuus kutistaa Balkanin armeijat

"Voimme olla uudistusten kanssa myöhässä alueen muihin valtioihin verrattuna, mutta tämä tie meidänkin on valittava", Serbian puolustusministeri Boris Tadic selitti äskettäin.

Hän puhui kokouksessa, jollaista ei olisi voinut kuvitellakaan vielä muutama vuosi sitten. Otsikkona oli "puolustusjärjestelmien uudistaminen", ja tilaisuuden järjesti Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato.

Kokouspaikkana oli sotilaseliitin keskus Topcider, joka tuhoutui osittain Naton pommittaessa Serbiaa 1999.

Pommitusten tarkoituksena oli lopettaa Slobodan Milosevicin johtama albaanien sorto Kosovon maakunnassa. Nyt Kosovo on YK:n hallinnassa, ja Serbian uusi johto pyrkii parantamaan suhteitaan länteen.

Suunnitelmaan kuuluu Naton rauhankumppanuus, jota varten Serbia on jo trimmannut armeijansa Milosevicin ajan 120 000 miehestä noin 80 000:een. Lopullisena tavoitteena on kutistaa 7,4 miljoonan asukkaan maan asevoimat 45 000 - 50 000 henkeen.

"Puolustusvoimat on vapautettava häpeällisestä aggressiivisuuden taakastaan. Alueellisen uhkan sijasta siitä on tultava tehokas väline yhteistyölle muun maailman kanssa", Serbian ja Montenegron presidentin sotilasneuvonantaja, kenraali evp. Blagoje Grahovac kaavailee.

Kun entisen Jugoslavian "perintösodat" alkoivat 1991, silloinen Jugoslavian kansanarmeija osallistui aktiivisesti Kroatian ja Bosnian itsenäisyyspyrkimysten tukahduttamiseen. Vuosien 1991-1995 sodissa kuoli 240 000 ihmistä eli noin prosentti yhtenäisen Jugoslavian väestöstä.

Armeijalla oli merkittävä rooli myös Kosovon tapahtumissa 1998-1991, jolloin yli 800 000 albaania häädettiin maakunnasta. Yli 10 000 ihmistä kuoli sodassa, jota Milosevic sanoi käyvänsä terrorismia vastaan.

Balkanin armeijat ovat kutistuneet sosialismin romahtamisen myötä. "Armeijat olivat kommunismin ajalla ideologisesti ladattuja. Niiden tehtävä oli puolustaa isänmaata lännen kapitalistien hyökkäykseltä", sotilasasiantuntija Stipe Sikavica selittää.

Romanian sotilasattaseana Belgradissa toimiva Cedomir Vojnov kertoo, että hänen maansa armeija on supistunut 235 000 miehestä nykyiseen 100 000:een sitten vuoden 1994.

"Siihen mennessä, kun meistä lähivuosina tulee Naton täysjäsen, armeijamme vahvuus on 75 000, mikä riittää tarpeisiimme", hän jatkaa. Romaniassa on 22 miljoonaa asukasta.

Sama kehitys on tapahtunut myös muissa alueen maissa, kuten Unkarissa ja Bulgariassa, joissa sotaväki on huvennut noin kolmannekseen kommunismin ajoista.

Jugoslavian perintösodat päättänyt Daytonin rauhansopimus sääti rajat Kroatian ja Bosnian sotilasmahdille.

Kroatian armeijan tavoitekooksi asetettiin 10 000 miestä ja Bosnian 12 000. Leikkaamista riittää vielä, sillä Kroatialla on aseissa 21 000 miestä ja Bosnialla 16 000.

Serbian tavoin rauhankumppanuuteen pyrkivä Bosnia lyhensi elokuussa asevelvollisuusajan kuuteen kuukauteen. Sikavica näkee taustalla kaksi syytä: yhtäältä Naton vaatimukset ja toisaalta pyrkimyksen estää menneisyyden hirveyksiä toistumasta.

Ensimmäisenä Jugoslaviasta irronnut Slovenia on askeleen muita edellä. Sen 20 000-jäseninen armeija muuttui syyskuussa vapaaehtoiseksi, kun asevelvollisuus lakkautettiin. Sloveniasta tulee sekä Naton että Euroopan unionin jäsen ensi vuonna.

Serbiasta löytyy yhä niitäkin, joita uusi meno ei miellytä. "Nato on ja pysyy Serbian vihollisena", kiihkokansallisen Serbian radikaalipuolueen johtaja Tomislav Nikolic julistaa.

Sotilas- ja siviilitutkimuksen keskuksen edustaja Milorad Timotic korostaa kuitenkin, että valitulta rauhankumppanuuden tieltä ei voi enää kääntyä.

"Uudistukset tosin tulevat kalliiksi ja jättävät tuhansia ammattisotilaita työttömäksi", hän varoittaa.

Unkari ja Bulgaria ovat ryhtyneet kouluttamaan upseereita muihin tehtäviin. "Taloudellisessa mielessä Serbiaa voi verrata Bulgariaan, joten sen kokemukset ovat meille arvokkaita", tutkija Veljko Kadijevic sanoo.

Bulgaria sai lisärahoitusta ulkomaisista lahjoituksista, ja osa armeijan supistuksien tuomista säästöistä käytettiin uudelleenkoulutukseen. Kadijevicin mielestä Serbia voisi myydä ylijäämäaseitaan rahaa saadakseen.

"Siten voisimme välttää Venäjän tilanteen, jossa työttömät sotilashenkilöt joutuivat kadulle, kun koko heidän maailmansa romahti", hän muistuttaa.

(Inter Press Service)