(IPS) -- Osissa Länsi-Nepalia naisia on kautta aikojen rasittanut chhaupadiksi kutsuttu käytäntö, jossa nainen eristetään kuukautistensa ajaksi omaan majaansa.

Joulukuussa tehtiin historiaa, kun Parbati Raut kuoli eristysmajassaan ja ensimmäistä kertaa Nepalin historiassa naisen majaan passittanut lankomies pidätettiin.

Nepalin korkein oikeus kielsi chhaupadin jo viisi vuotta sitten, ja vuonna 2017 säädetty laki rankaisee naisen eristysmajaan pakottamisesta kolmen kuukauden vankeudella tai 3 000 rupian (n. 24 euroa) sakoilla.

Kriminalisointi ei ole onnistunut lopettamaan käytäntöä, joka nöyryyttämisen lisäksi asettaa naiset kuolemanvaaraan. Majoihin häädettyjä naisia on kuollut kylmyyteen, käärmeenpuremiin ja häkämyrkytykseen. Myös pidätetyn miehen on kerrottu päässeen vapaaksi takuita vastaan.

Joulukuun jälkeen satoja eristysmajoja on kuitenkin hajotettu, sillä sisäministeriö määräsi paikalliset virkamiehet valvomaan lain noudattamista. Virkailijat ovat lisäksi varoittaneet ihmisiä, että kenen tahansa kiellettyyn käytäntöön osallistuvan sosiaaliavustukset pidätetään.

Eräällä seudulla vanhusten saamia avustuksia jo pienennettiin rangaistuksena. Se toimi, sillä nimenomaan perheiden iäkkäimmillä jäsenillä on voimakkaimmat siteet chhaupadin pohjana oleviin uskomuksiin. Uskotaan, että eristysmajaan menemättä jättäminen vihastuttaa jumalat ja tuo koko kylään sairautta tai jotain vielä pahempaa.

Vertaispaine tekee tehtävänsä

Nepalin naiset saattavat nyt olla käännekohdassa. Merkkejä muutoksesta voi nähdä esimerkiksi kansalaisjärjestö Nyaya Health Nepalin rekrytoimissa yhteisöterveystyöläisissä.

He ovat järjestön ylläpitämän Bayalpatan sairaalan ja paikallisen väestön yhteyshenkilöitä. Heitä on yhteensä 58, ja heistä 29 ei ole harjoittanut chhaupadia. Lopuista 25 on luopunut käytännöstä aloitettuaan työskentelyn sairaalassa.

Muun väestön keskuudessa eristäminen tosin on yleisempää. Selitys saattaa piillä yhteyshenkilöiden alueen keskiarvoa korkeammassa koulutuksessa.

”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa sanoo. Sairaalan yhteisötyöläiset ovatkin paitsi joukolla luopuneet chhaupadista, myös käynnistäneet eristysmajojen tuhoamiskampanjoita.

”Se että näitä kampanjoita johtavat paikalliset naiset, tekee niistä tehokkaita. Vertaispaine tekee tehtävänsä”, Thapa toteaa.