Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille.

Etiopia solmi viime vuoden heinäkuussa Abiyn johdolla rauhan Eritran kanssa kahdenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Abiy on edistänyt rauhanprosesseja myös Eritrean ja Djiboutin välillä sekä Sudanissa opposition ja hallituksen kesken.

Oliko palkinnon myöntäminen Abiy Ahmedille odotettua vai tuliko se yllätyksenä, Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo?

”Ainahan se on vähän jännittävää ja yllättävää, kuka rauhanpalkinnon lopulta saa. Mutta on tämä ollut pinnalla mediassa ja veikkauslistauksissa. Rauha Eritrean ja Etiopian välille on merkittävä saavutus, jolla on positiivinen vaikutus koko Itä-Afrikan vakauteen”, Vähäsalo sanoo.

Nobel-komitean perusteluissa nostettiin esiin myös Abiyn sisäpoliittiset toimet, kuten poliittisten vankien armahdukset, mediasensuurin vähentäminen ja tasa-arvon edistäminen. Abiyn hallituksen ministereistä puolet on naisia, samoin Abiyn kaudella valittu presidentti Sahle-Work Zewde – ensimmäinen nainen virassa – ja korkeimman oikeuden presidentti.

”Etiopiassa on Abiyn aikana tapahtunut aitoa edistymistä monien kysymysten suhteen, kuten pyrkimys vähentää maan sisäisiä jännitteitä edistämällä dialogia erilaisten aseellisten ryhmien johtajien kanssa. Sellaista toimintaa soisi näkevän enemmänkin.”

Palkinto todennäköisesti herättää myös keskustelua ja kritiikkiä johtuen juuri Etiopian sisäisestä tilanteesta, kuten maassa kytevistä etnisistä konflikteista, Vähäsalo arvelee.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ollut huolissaan muun muassa maan yli kahdesta miljoonasta sisäistä pakolaisesta, sosiaalisessa mediassa leviävästä vihapuheesta, runsaasta aseiden määrästä ja heikentyvästä turvallisuustilanteesta monissa osin maata.

”Tulee myös muistaa, ettei rauhansopimus ratkaissut kaikkea Etiopian ja Eritrean tilanteessa. Olemme rauhanliikkeessä kritisoineet etenkin Eritrean loputtoman pakkotyön luonteista asevelvollisuutta”, Vähäsalo huomauttaa.

Palkintoa on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että Etiopian ja Eritrean rauhanprosessi on vasta alkutekijöissään, eikä sen lopputuloksesta ole vielä tietoa. Abiy valittiin pääministeriksi toukokuussa 2018.

Vähäsalo kuitenkin ymmärtää komitean ratkaisua, sillä Alfred Nobelin testamentin mukaan rauhanpalkinto tulee myöntää käynnissä olevalle rauhantyölle, sekä tunnustuksena jo tehdystä työstä että kannustukseksi jatkaa prosessia.

”Toivottavasti palkinto rohkaisee pääministeriä toimimaan demokratian vahvistamiseksi, väkivallan vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi entistä pontevammin. Etiopiassa on vielä paljon tehtävää, jotta siitä saataisiin kaikille ihmisille hyvä paikka asua.”