Öljyraha hakeutuu nyt Aasiaan

Aasia nousee yhä kiinnostavammaksi sijoituskohteeksi Persianlahden valtioiden huimille öljytuloille, koska länsimaat rajoittavat niiden liikkuma-alaa poliittisin perustein.

Dubain edustaja varoitti tämänvuotisessa Davosin talousfoorumissa, että Persianlahden rahastot lopettavat sijoittamisen teollisuusmaihin, jos niiden tarkoitusperät ovat jatkuvien epäilyjen kohteina.

"Valtiollisten rahastojen politiikkana on mennä sinne, missä ne ovat tervetulleita. Jos rikkaat valtiot eivät halua rahojamme, niin hyvä on. Me sijoitamme Kiinaan ja Intiaan. Niille investoinnit kelpaavat", Dubai World -holdingyhtiön puheenjohtaja Sultan Ahmad bin Sulayem vakuutti.

Valtiollinen sijoitusrahasto Dubai International Capital (DIC) osti jo marraskuussa huomattavan osuuden japanilaisesta Sonysta. Sijoituksen hinnaksi arvioitiin 0,5-1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (dollari on noin 0,64 euroa).

Kun DIC perustettiin 2004, strategiana oli kanavoida kolmannes ulkomaisista investoinneista Aasiaan. Tähän mennessä rahaa on virrannut sinen noin kaksi miljardia dollaria.

Rahaliikenteen suunta huolettaa lännessä

Länsimaat ovat olleet huolissaan siitä, että kehittyvien maiden valtiollisten sijoitusrahastojen ostama varallisuus voi joutua "epäystävällisten" hallitusten valvontaan, Dubaissa toimivan Persianlahden tutkimuskeskuksen tutkija Eckart Woertz selittää.

Terrorismi liikesuhteiden muuttajana

Lännen penseys on lisännyt kehitysmaiden keskinäistä kauppaa ja sijoitustoimintaa. YK:n mukaan kaupan volyymi kolminkertaistui kahteen biljoonaan dollariin vuosina 1996-2006. Persianlahden maiden kääntyminen Aasiaan johtuu osaltaan myös vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen lännessä aiheuttamasta torjunnasta ja Aasian talouksien noususta.

Kaksi kolmasosaa Persianlahden öljystä viedään nyt Aasiaan, ja määrä voi tuplaantua kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Alueen kaikesta viennistä menee nyt puolet Aasiaan, josta tulee kolmannes niiden tuonnista. Alueiden kauppavaihto on kolminkertaistunut vuodesta 2000 ja ylittää nyt 300 miljardia dollaria.

Yhdysvallat allekirjoitti keväällä Abu Dhabin ja Singaporen sijoitusyhtiön kanssa sopimuksen, joka edellyttää investointien olevan kaupallista eikä geopoliittista juurta. Sopimus korostaa avoimuutta, riskienhallintaa ja lakien kunnioitusta, mutta myös protektionismin kieltoa.

Silti Yhdysvaltain kongressi keskusteli toukokuussa siitä, miten kansallinen turvallisuus vaarantuu, kun maahan pääsee "joskus epäystävällisten ja joskus epäluotettavien" hallitusten sijoitusrahastoja.

Saksassa kaavaillaan erityislakia estämään ei-toivotut ulkomaiset yritysostot strategisilla aloilla.

Länsimaiden huolta lisää kehittyvien maiden valtiollisten sijoitusrahastojen koko ja kiivas kasvu. Vuonna 1990 niiden arvo oli 500 miljardia dollaria, mutta nyt noin 2,5 biljoonaa. Niiden odotetaan paisuvan viidessä vuodessa 1,2 biljoonalla dollarilla ja yltävän 27 biljoonaan vuonna 2022.

Tutkija Woertzin mielestä öljymaiden pitäisi "muistuttaa länsimaille, että pääsy markkinoille ei ole yksisuuntainen tie". Jos neuvo ei mene perille, Aasia korjaa potin.