Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin on hyvin tiedossa ja taajaan poliitikkojen ja median puheissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt öljyteollisuuden tuhlaileva ja erittäin saastuttava tapa polttaa maakaasua öljyntuotannon yhteydessä.

Öljyteollisuuden harjoittama maakaasun polttaminen on kaikkea muuta kuin pikkuasia: vuonna 2021 jättiläismäisissä kaasusoihduissa loimusi 144 miljardia kuutiometriä kaasua. Maailmanpankin julkaiseman maakaasunpolttoraportin mukaan niiden myötä ilmakehään päätyi 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Kaasunpoltto on Maailmanpankin sanoin ”arvokkaan luonnonvaran monumentaalista haaskausta”. Nykyisillä vuosittaisilla kaasunpolttomäärillä voisi tuottaa noin 1 800 terawattituntia energiaa. Se tyydyttäisi koko Saharan eteläpuolisen Afrikan energiantarpeen tai lähes kaksi kolmasosaa EU:n tarvitsemasta energiasta.

Biljoonaluokan tukiaiset

Kaasunpoltosta 75 prosenttia tapahtuu kymmenessä maassa. Näistä kymmenestä seitsemän maata on pysytellyt kaasunpolttotilaston huippusijoilla ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan: Algeria, Irak, Iran, Nigeria, Venezuela, Venäjä ja Yhdysvallat.

Globaalin energiamuutoksen avainteko olisi öljyteollisuuden kaasunpolton ja metaanipäästöjen lopettaminen. Viimeisen vuosikymmenen aikana asia ei ole edennyt.

Piittaamatta tieteellisesti todistetusta tosiasiasta, että öljy-, kaasu- ja hiiliteollisuus ovat tärkeimpiä maapallon lämpenemisen edistäjiä, poliitikot tukevat edelleen fossiilisten polttoaineiden tuotantoa huomattavilla määrillä veronmaksajien rahaa.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että maailmanlaajuisesti fossiilisten polttoaineiden tukiaisia maksettiin edellisvuotena 5,9 biljoonaa dollaria (noin 5,5 biljoonaa euroa), mikä on 6,8 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2025 mennessä tukiaisten osuuden odotetaan nousevan 7,4 prosenttiin bkt:sta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtio tukee öljy-yhtiöitä merkittävillä verohelpotuksilla, jotka kohdistuvat käytännössä öljyntuotannon kaikkiin vaiheisiin öljyesiintymien etsimisestä porauslaitteiston kustannuksiin.

Ilmastohätätilojen todennäköisyys kasvaa

Öljyteollisuus ei näytä ilmastohätätiloista välittävän, vaikka niiden todennäköisyys kasvaa kaiken aikaa. Maailman meteorologisen järjestön WMO:n mukaan on 93 prosentin todennäköisyys, että vuoteen 2026 mennessä ainakin yksi vuosi osoittautuu lämpimimmäksi kautta mittaushistorian ja syrjäyttää ykkössijalta vuoden 2016.

Lisäksi WMO:n mukaan on lähes 50 prosentin todennäköisyys sille, että maapallon keskilämpötila nousee seuraavan viiden vuoden aikana hetkellisesti yli 1,5 celsiusastetta verrattuna esiteolliseen aikaan.

”1,5 celsiusastetta ei ole mikään satunnainen luku. Se on raja, jossa ilmastovaikutukset muuttuvat lisääntyvässä määrin haitallisiksi ihmisille ja koko planeetalle”, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoo.

”Niin kauan kuin jatkamme kasvihuonekaasujen päästöjä, lämpötilat jatkavat nousuaan. Samalla valtameremme lämpenevät ja muuttuvat hapokkaammiksi, merijäät ja jäätiköt jatkavat sulamistaan, merenpinta jatkaa kohoamistaan ja säät muuttuvat äärimmäisemmiksi. Arktinen lämpeneminen on suhteettoman nopeaa, ja se mitä tapahtuu arktisella alueella, vaikuttaa meihin kaikkiin.”

Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimus asetti kaikille kansakunnille kasvihuonepäästöjen rajoittamisen tavoitteet, jotta globaali lämmönnousu jäisi korkeintaan kahteen celsiusasteeseen.