Onko kuluttaja kuningas?

Onko kuluttajilla oikeasti mahdollisuutta vaikuttaa vai onko pakettien tutkailu turhaa puuhastelua hyvän omantunnon ostamiseksi? Itse uskon, että kaikki muutokset lähtevät yhdestä ihmisestä. Jos itse ei toimi oikein ja eettisesti, kuinka eettisyyttä voi vaatia muilta. Kenestä muutos lähtee, jos ei omasta itsestä - toisista ihmisistä, yrityksistä, yhteisöistä, valtioistako? Yhteisöt ja valtiotkin muodostuvat ajattelevista ja päättävistä yksilöistä, joku tekee aina aloitteen.

Hyviä esimerkkejä kuluttajan vaikutuksesta ovat yritykset, jotka ovat muuttaneet toimintaansa kuluttajakampanjoiden takia. Kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen ansioita on myös lisääntynyt julkinen keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta ja etiikasta.

Parhaiten tunnettu kuluttajakampanja lienee 1970-luvulla alkanut Nestlé-boikotti, joka on saanut yhtiön muuttamaan äidinmaidon vastikkeen markkinointia kehitysmaissa. Monet kuluttaja-aktiivit eivät edelleenkään ole tyytyväisiä yrityksen toimintaan köyhissä maissa, ja yksittäisten kuluttajien lisäksi monet yhteisöt, kuten kirkot, ovat mukana kampanjassa.

Kuluttajien toiminnan ansiosta geenimanipuloidut tuotteet eivät ole päässeet EU:ssa myyntiin ja banaaniyritykset ovat ottaneet sertifikaatteja käyttöön ja kohentaneet plantaasityöläisten oloja.

Suomessa Kesko on tähän asti toiminut yritysten yhteiskuntavastuun lippulaivana, ja muun muassa selvittänyt yrityksen lapsityövoimariskin ja alkanut edellyttää alihankkijoiltaan SA 8000 -sertifikaatin käyttöönottoa. Keskon kehitysjohtaja Jouko Kuisma totesi juuri markkinointiopettajille, että työvoiman huonoa kohtelua ei saisi käyttää kilpailuvalttina. Hänen mielestään yhteiskuntavastuu on toistaiseksi enemmän "usko minua" -tasolla, koska luotettavia ja ulkopuoliseen valvontaan perustuvia sertifikaatteja on vähän ja niiden kysyntä maailmalla on toistaiseksi pientä.

Pikkuhiljaa muut yritykset ja kaupparyhmät ovat heränneet toimintaan. Sanoja ja keskustelua on runsaasti, toimintaa toistaiseksi vähemmän. Suomessa toimii yhteiskuntavastuusta keskusteleva järjestöjen, kirkon, valtiovallan ja yritysten yhteenliittymä Eettinen foorumi sekä Finnish and Business -järjestö, joka miettii erityisesti vastuullisuutta henkilöstökysymyksissä.

Erilaisia eettisiä toimintaohjeita on julkaistu runsaasti niin keskuskauppakamarin, ammattiliittojen kuin yritystenkin taholta. Niiden taso ja suositusten noudattaminen on kirjavaa, eikä siihen yleensä liity valvontaa. Kuluttajille olennaisia ovat valvonta ja läpinäkyvyys, yksittäisten yritysten omia leimoja ei pidetä uskottavina. Yritysten toiminta ja vastuullisuus ovat nousseet keskustelun aiheeksi viiden viime vuoden aikana.

Worldwatch-instituutti arvioi tilastokoosteessaan Vital Signs 2002, että valistuneet kuluttajat ovat kasvaneet merkittäväksi voimaksi ympäristön kannalta kestävämpää yhteiskuntaa tavoiteltaessa. Image Matchin ja TNS Gallupin tänä vuonna teettämästä tutkimuksesta ilmenee, että kuusi kymmenestä suomalaisesta sanoo suosivansa tuotteita, joiden edustajat toimivat eettisyyden tai moraalisuuden puolestapuhujina.

Kaikessa on kysymys rahasta: ensin kuluttajat ja järjestöt nostavat asioita julkisuuteen, jonka jälkeen yritysten brändi ja osakekurssi, mahdollisesti myyntikin kärsii, ja lopulta toivottavasti yritykset muuttavat tapojaan. Yritykset muuttuvat, koska se kannattaa taloudellisesti. Etiikka on hyvää bisnestä, Reilulla kaupalla tehdään liikevoittoa. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteet kasvattivat kansainvälisesti myyntiään viime vuonna 30 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Kasvuvauhti on parempi kuin monella muulla sektorilla.

Kuluttajalla on monta tapaa vaikuttaa: euroilla äänestämisen lisäksi voi osallistua kampanjoihin ja kansalaistoimintaan sekä vaikuttaa osakkeenomistajana; noin joka neljäs suomalainen omistaa osakkeita. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajille, jotka voivat päättää millä hinnalla voittoa tuotetaan. Äänestämällä, kirjoittamalla, puhumalla ja osallistumalla kuluttajasta tulee kansalainen, joka yhdessä muiden kanssa pyörittää maailmaa omien arvojensa ohjaamana.

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä.